
Punainen uimalakki vilahtelee Lohjan Hormajärven laineista avovesiuimari Päivi Pälvimäen kauhoessa varmoin ottein ja sulavin liikkein pitkin järven kapeaa, kallioiden reunustamaa salmea.
Uimari pysähtyy osittain pinnan alla lepäävän, suuren kelopuun luo ja pian innostuneet huudot kaikuvat järven rantakallioista.
”Tämä sinunkin on nähtävä!”
Ja kiireesti myös rannalla värjötellyt toimittaja on järviveden kesäisessä syleilyssä.
Veden läpi siivilöityvä valo muuttaa levän verhoilemat jykevät oksat vihreänä hohtavaksi taideteokseksi. Näky on hiljentävä, mutta todellinen yllätys odottaa syvemmällä.
Järvisienien kasvustot ovat vallanneet syvemmälle painuneet oksistot omaksi maailmakseen. Sienien lonkerot kurottelevat kohti valoa, kuin maahisten sormet – näky on kokemattomalle jopa hieman pelottava.
”Todella hienoa, kun sanot ääneen näyn pelottavan”, Pälvimäki kehuu.
”Monet kokevat tuntemattoman veden jännittävänä, mutta häpeilevät myöntää sitä. Pelko usein vähenee, kun sanoo ääneen, mikä tuntemattomassa avovedessä jännittää, sillä monesti pelot ovat irrationaalisia ja hassujakin.”
Veden alla jalkaa hipaisevat puunoksat tai uposkasvin koukerot tuovat mieleen ensimmäisenä tappajahain, Näkin tai Loch Nessin hirviön, joilla meitä on peloteltu.
”Pelkoja ei missään tapauksessa saa vähätellä, mutta onhan se järjellä ajateltuna hieman kaukaista pelätä haita suomalaisessa järvessä”, Pälvimäki hymyilee.

Vedessä olon rentouttavan vaikutuksen mieleen huomaa nopeasti. Veden paine ja viileys hyväilee lihaksia, ja jo muutamassa minuutissa olo on uudistunut ja elpynyt. Vedessä villien avovesien kutsu on helppo ymmärtää.
”Uintiretkien huippukohtia on kokea monipuolinen ranta- ja vesiluonto sekä tuntea vaihteleva sää konkreettisesti kropassaan ja liikkeissään. Myös kohtaamiset eläinten kanssa ovat aina säväyttäviä. Tai se, kun löytää jonkin uuden ja hienon paikan tai maiseman”, Pälvimäki kertoo.
”Paikka voi olla myös hyvin pienimuotoinen, kuten tuollainen kaatunut puu, jonka ympärille on kehittynyt aivan oma maailmansa, jota ei pinnalta käsin ole mahdollisuutta nähdä.”
Vaikka meloen tai sup-lautaillen on lähellä vettä ja vesirajaa, on uimarin näkymä vesimaailmaan aivan omanlaisensa. Uimari näkee vedenrajapinnasta ainutlaatuisella tavalla molempiin maailmoihin.

Luontoaltistuksen hyvää tekevistä mekanismeista on puhuttu viime vuosina paljon. Luonnon tiedetään tekevän hyvää sekä mielelle että keholle ja vahvistavan ihmisen puolustusjärjestelmää.
Luonnossa liikkuessa altistuu mikrobeille, joista voi tutkimusten perusteella olla monenlaista terveyshyötyä.
”Avoveteen pulahtaminen on äärimmäinen kosketus ympäröivään luontoon ja todennäköisesti suurinta mahdollista altistumista luonnon mikrobeille, kun koko iho on veden ympäröimänä ja vettä menee jokaiseen paikkaan.”
”Positiivisten vaikutusten lisäksi vedessä voi toisinaan olla myös terveydelle haitallisia mikrobeja ja leväkukintoja, joka on hyvä ottaa huomioon”, Pälvimäki muistuttaa.
”Suurimman riskin muodostavat sinilevät, joille altistumisesta saattaa seurata erilaisia iho-oireita, pahoinvointia, vatsaoireita ja flunssankaltaisia oireita.”
Veden hyvää tekeviin ominaisuuksiin lasketaan myös kylmäaltistus ja viileän veden terveyshyödyt. Koleassa vedessä uiminen nostaa vireystilaa, aktivoi ruskeaa rasvaa ja tekee hyvää lihasten ja nivelten palautumiselle.
”Siihen ei tarvita avantoa ja äärikokemuksia, vaan lämpimänkin tuntuinen luonnonvesi on keholle kylmää ja se virkistää ja palauttaa”, Pälvimäki huomauttaa.

Uintiretkelle ei ole olemassa kriteereitä, vaan se voi olla lyhyt eväsretki läheiselle uimarannalle tai useiden vuorokausien mittainen uintivaellus, jonka aikana uidaan jopa kymmeniä kilometrejä.
”Uintiretkeilyä ei tarvitse eikä kannata aloittaa suunnittelemalla kilometrien mittaisia yön yli retkiä, vaan suuri elämys voi olla jo ihan luonnon kalliorannalta uimaan pulahtaminen ja oman uimataidon sallima lenkki luonnonrantoja myötäillen”, Pälvimäki vinkkaa.
Yllättävän monen suomalaisen haave on esimerkiksi tutusta mökkirannasta näkyvän saaren kiertäminen. Pälvimäki kannustaa rohkeasti toteuttamaan mielessä siintäneen vesiseikkailun.
”Kun valitsee hyvän kelin, ottaa uimarinpoijun mukaan sekä kaverin ja kännykän sup-laudalle, jolle on suhteellisen helppo nousta ja pelastaa, niin retki on heti paljon turvallisempi kuin yksin uituna ja ilman välineitä, ja pääsee viimein toteuttamaan pitkäaikaisen haaveen.”

Uintiretkelle lähtiessä on aina erityisen tärkeää ottaa turvallisuusasiat huomioon, panostaa mukavuutta ja turvallisuutta lisääviin varusteisiin ja suunnitella omalle kunnolle ja uintitekniikalle sopiva retki.
”Kun on tehnyt turvallisuuden eteen asioita, on keho rennompi, lihakset toimivat paremmin ja mieli on levollisempi, mikä taas omalta osaltaan lisää turvallisuutta ja uinnin taloudellisuutta,” Päivi sanoo.
Omaa uintitekniikkaa voi kehittää erilaisilla kursseilla. Nykyisin monet uimaseurat järjestävät avovesiuintikursseja aidossa luonnonvesiympäristössä. Myös kaupalliset toimijat järjestävät kursseja ja uintiretkiä.
”Uintitekniikan ja vesitaitojen harjoittelu on mukavaa ja ihmiset kokevat sen usein mielenkiintoisena, haastavana ja hauskana leikkinä,” itsekin uintitekniikkakursseja ja retkiä järjestävä Päivi Pälvimäki kertoo hymyillen.

Vesiseikkailut ja retket ovat aina erilaisia. Suuremmilla järvillä voi olla niin isoa aallokkoa, että pitää miettiä mistä pääsee veteen ja millaisen lenkin voi uida, kun taas pienemmillä järvillä, joissa on suojaisia salmia ja saaria, olosuhteet avovesiuinnille ja uintiretkille ovat usein optimaaliset.
”Uusin ja nopeasti kasvava trendi on jokiuinti, joka myös itseäni on alkanut kiehtoa yhä enemmän”, Pälvimäki kertoo.
”Joella retkeillessä luonto tarjoa raamit ja retki on selkeä matka pisteestä toiseen. Joella on myös paljon nähtävää, kun rannat ovat useimmiten lähellä näköpiirissä.”
Suomen suurimpia rikkauksia uimarille ovat vesistöjen puhtaus, runsaus ja monipuolisuus.
”Uinti on suomalaisille tärkeä perinne ja hyvinvoinnin lähde. Meillä on kauniit vesistöt, joista saamme jokaisenoikeuksilla nauttia”, Pälvimäki iloitsee.
”Luonnonvesiä rakastava voi omalta osaltaan osallistua vesien hyväksi tehtävään työhön liittymällä vesiensuojeluyhdistykseen, osallistumalla vesien ja valuma-alueiden kunnostustalkoisiin, tukemalla lahjoituksilla vesiensuojelutyötä ja yksinkertaisesti keräämällä roskia rannoilta ja vedestä.”
Pälvimäki pitää yhdysvaltalaisen meribiologin Wallace J. Nicholsin termistä blue mind, sininen mieli, jolla Nichols kuvaa veden hyvää tekeviä vaikutuksia mieleen.
Vedessä ihminen on poikkeuksellisella tavalla yhteydessä luontoon.
Uintiretkellä termiin on helppo samaistua, sillä vedessä ihminen on poikkeuksellisella tavalla yhteydessä luontoon.
Veden ympäröimä keho aistii lämpötilojen vaihtelut ja tuulen suunnan muutokset. Vasten kasvoja iskevät aaltojen pärskeet haastavat ja virkistävät uimaria, kun taas leppoisampi laineiden liplatus ja veden solina rauhoittavat ja elvyttävät levottoman mielen.
Uimarin katse vaeltaa avaran veden väreilevällä pinnalla. Rannan ruovikossa kahlaavat vesilinnut, pinnan alla uivat kalat ja kättä kuin tervehdyksenä hipaisevat vesikasvit tarjoavat aivan uudenlaisia kokemuksia ja näkökulmia myös tuttuihin maisemiin.
”Huonompikin päivä paranee heti kun kastautuu veteen”, Pälvimäki vakuuttaa.
Puhtaissa luonnonvesissä uinti suomalaisille etuoikeus. Usein uimaan pulahdetaan hoidetuilta uimarannoilta tai tutulta mökkilaiturilta, mutta uintikokemuksesta tulee erilainen, kun uskaltautuu pulahtamaan tuntemattomalta rannalta uuteen veteen. Luonnonmukaisissa uimapaikoissa uintia ja uusien vesien bongailua kuvataan termillä wild swimming eli villiuinti.
Uintiretkellä avovesissä (Karttakeskus 2023) teoksen kirjoittaja Päivi Pälvimäki listaa viisi vinkkiä turvallisen uintiretken toteuttamiseen.
Totuttele veteen. Aloita rauhallisesti ja totuttele uudenlaiseen uintiympäristöön maltillisesti. Avovedessä vesi näyttää tummalta ja on aina kylmempää kuin uimahallin allasvesi.
Älä ui yksin. Kaveri on paras turva. Uikaa rannansuuntaisesti ja välttäkää veneväyliä.
Panosta varusteisiin. Uimalakki ja -lasit tuovat uintiin mukavuutta. Värikäs uimarinpoiju antaa näkyvyyttä ja huilausmahdollisuuden. Viileissä vesissä on syytä käyttää märkäpukua kehon lämmön ylläpitämiseksi.
Huomioi säätila ja veden lämpötila. Katso sääennuste ja ota huomioon kulloisetkin olosuhteet. Ukkosella ei ole turvallista uida ja tuulen aiheuttama aallokko tekee uimisesta raskaampaa.
Tarkista olosuhdetiedot. Katso uusimmat tiedotukset leväesiintymistä ja muista ilmiöistä vesistössä vesi.fi-palvelusta.
Päivi Pälvimäen uintiseikkailuja pääsee seuraamaan Instagramissa tunnuksella @wildswimmingfinland