J.E. Sunila väitteli maatalousalan ensimmäiseksi tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Kuva: Wikimedia Commons
Tämä talonpoikaispoliitikko esti Suomea luisumasta diktatuuriksi – harva tuntee häntä
Juho Emil Sunila oli keskeinen maalaisliiton johtohahmo ja kaksinkertainen pääministeri itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä.Tilaajalle
Juho Sunila toimi pääministerinä, kun Lapuan liike uhkasi demokratiaa ja velkaantuneet viljelijät perustivat pulaliikkeitä. Kuva: Finna / Museovirasto, Aarne Pietinen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaTiedätkö, kuka on Juho Emil Sunila? Hän oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävimmistä poliitikoista, mutta silti hän on jäänyt varsin vieraaksi niin tutkijoille kuin suurelle yleisölle.
Valtiotieteiden tohtori Tuomas Rantala on tehnyt ensimmäisen laajan tutkimuksen maalaisliiton yhdestä johtohahmosta ja kaksinkertaisesta pääministeristä. Rantalan väitöskirja Sunilasta tarkistettiin Turun yliopistossa joulukuussa.
”J.E. Sunila on jäänyt varjoon historiantutkimuksessa useista syistä. Hänellä kävi huono tuuri. Sunila ei ollut mukana politiikassa vielä vuoden 1918 sisällissodan aikana ja kuoli ennen talvisotaa. Esimerkiksi puoluetoveri Kyösti Kallio tuli tunnetuksi itsenäisyyssenaatin jäsenenä ja talvisodan presidenttinä.”
Sunilan puoluepoliittinen ura osui vuosiin 1922–1933. Hän ehti toimia kahdesti pääministerinä ja kolmesti maatalousministerinä.
Sunila (1875–1936) on aiemmin nähty maalaisliitossa lähinnä viljelijöiden etujen ajajana, mikä antaa hänestä liian yksipuolisen kuvan. Liminkalaisen mahtitilan poika ei kannattanut sosialismia tai kapitalismia, vaan maltillisia sosiaalisia uudistuksia.
”Sunila puolusti kyllä maataloustuottajia, mutta taustalla oli laajempi yhteiskunnallinen linja. Sunila haki mallia erityisesti pienviljelijävaltaisesta Tanskasta. Hänen mielestään itsenäiset ja hyvinvoivat talonpojat takaavat rauhallisen kehityksen”, Rantala painottaa.
Sunilalla oli huomattava merkitys siinä, että maalaisliitosta kehittyi valtakunnallinen puolue. Hänen ensimmäisen pääministerikautensa jälkeen käydyissä eduskuntavaaleissa 1929 maalaisliitto sai 60 kansanedustajaa.
”1920-luvun alussa maalaisliiton kannatus keskittyi Pohjanmaalle ja Karjalaan. Sunila kykeni saamaan puolueelle uusia äänestäjiä myös Etelä-Suomen viljelijöistä.”
”Sunila puolusti kyllä maataloustuottajia, mutta taustalla oli laajempi yhteiskunnallinen linja.”
Juho Emil Sunila syntyi Limingassa 1875. Hän oli varakkaan maatilan ainoa perillinen. Kotona oli mahdollista ammentaa opillista viisautta, sillä Sunilassa sijaitsi yleinen lukusali.
Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen Sunila asettui maanviljelijäksi Liminkaan ja avioitui Hanna Yli-Kestilän kanssa. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heräsi käytännön pulmasta.
”Suomenkielisiä maanviljelysalan oppaita ei ollut juuri saatavissa, ja hän päätti itse ryhtyä suomentamaan alan kirjallisuutta”, Rantala kertoo.
Sunila hakeutui opiskelemaan agronomiksi Mustialan maanviljelysoppilaitokseen Tammelaan.
”Sunilan mukaan Mustialan herrakerhoon lähetettiin kartanonisäntien huonoimmat pojat, ja opetus oli kehnoa”, Rantala sanoo.
J.E. Sunila väitteli maatalousalan ensimmäiseksi tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1907. Hän teki paljon opintomatkoja ulkomaille, etenkin Saksaan. Sveitsistä hän toi Suomeen Ernst Laurin kehittämän tilakirjanpitoon perustuvan maatalouden kannattavuustutkimuksen.
Sunilan pitkäaikainen unelma erillisestä maatalouskorkeakoulusta ei toteutunut. Hän olisi sijoittanut yliopiston Helsingin Viikkiin, missä sijaitsee nykyään maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.
Perheellistynyt mies juurtui Etelä-Suomeen ja maatalousvaikuttajan piti löytää itselleen uusi tila. Hän osti 1911 Hollolasta Kutajoen kartanon entisen torpan.
”Talasmäestä tuli pienviljelyn puolestapuhujan harjoittelutila, jota hän esitteli mielellään lehdissä. Sunila hankki taloon myös yhden pitäjän ensimmäisistä puhelimista.”
Juho Sunila
Johan Emil (Juho) Sunila syntyi Limingassa vuonna 1875.
Ylioppilas Oulun lyseosta 1895. Agronomi Mustialan maanviljelysopistosta 1898. Filosofian tohtori 1908.
Maanviljelystalouden dosentti 1910–1923 ja 1929–1933 sekä vt. professori 1914 ja 1929–1931.
Loi uraa maataloushallituksessa. Työskenteli mm. maataloushallituksen ylijohtajana 1923–1936. Toimi myös kansanopistolaitoksen ja maanviljelysseuran palveluksessa.
Viljeli maatilaa ensin Limingassa ja sitten Hollolassa.
Maalaisliiton kansanedustaja 1922–1927 sekä 1929–1933. Pääministeri 1927–1928 ja 1931–1932. Maatalousministeri kolmessa hallituksessa 1920-luvulla. Eduskunnan puhemies 1930.
Puoliso Maria Johanna (Hanna) Yli-Kestilä. Perheeseen syntyi kolme lasta.
Kuoli sairauden murtamana 61-vuotiaana vuonna 1936.
Presidentti Relander ja eduskunnan puhemiehet Heimolassa syksyllä 1929. Vasemmalta kuvassa Paavo Virkkunen, Lauri Kristian Relander, Väinö Hakkila ja J.E. Sunila, taustalla Hjalmar Procopé. Kuva: Finna / MuseovirastoJuho Emil Sunila lähti maalaisliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi 1922, vaikka autonomian kaudella hän oli vielä lähellä suomalaista puoluetta.
Maalaisliitossa oli Rantalan mukaan tarvetta kielitaitoiselle tohtorismiehelle. Jo parin kuukauden päästä vaaleista Sunila valittiin maatalousministeriksi, ja 1925 hän oli potentiaalinen nimi presidenttiehdokkaaksi.
Ehdokkaaksi nousi kuitenkin Lauri Kristian Relander, joka valittiin presidentiksi. Sunilasta tuli Relanderin luottomies.
”Tuo Sunila on taitava ja monessa suhteessa hyvä mies, mutta sellainen sekoitus vanhoillista rusthollaria ja radikaalista poliitikkoa, että pois tieltä”, myös Relander tuskastui välillä Sunilaan ja purki tuntojaan päiväkirjaansa.
Rantala kuvailee J. E. Sunilaa määrätietoiseksi jääräpääksi. Hän uskalsi olla kieltolaissa ja kielipolitiikassa eri linjoilla kuin puolueensa maalaisliitto.
”Aitosuomalaisuus oli hänen mielestään kavallusta, koska se vierotti ruotsinkieliset talonpojat pois maalaisliitosta.”
Sunila oli itse raittiusmies, mutta toisella pääministerikaudellaan hän ajoi läpi kieltolain kumoamiseen johtaneen kansanäänestyksen.
Tuomas Rantalan väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2023. Kuva: raimo ojalaOulun Lyseon kasvatit Kyösti Kallio ja Juho Sunila olivat kovia kilpakumppaneita. Maalaisliiton eduskuntaryhmä jakaantuikin sunilalaisiin ja kalliolaisiin.
Sunilaa pidettiin erityisesti poliittisen uransa alkuvuosina suurtilallisia suosivana oikeistomaalaisliittolaisena. Ensimmäisellä kaudellaan pääministerinä 1920-luvun lopulla Sunilan vähemmistöhallitus nojasi kuitenkin sosiaalidemokraattien tukeen.
Rantalan mukaan Sunila oli ensimmäisiä pioneereja, joka kannatti jo 1920-luvulla maalaisliiton ja SDP:n yhteistä punamultahallitusta.
”Sunila pyrki hakemaan yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa, koska näki näiden olevan kansanvaltaisten arvojen takana, ja hylänneen vallankumouksellisuuden. Kokoomukseen hän pettyi, koska puolue hylkäsi sosiaalireformismin.”
Ministereitä kävelemässä Helsingin Pohjoisesplanadilla vuonna 1931. Vasemmalla edessä Axel Palmgren ja oikealla J.E. Sunila. Kuva: Finna / Museovirasto, Valokuvaamo Pietisen kokoelmaSunila toimi pääministerinä, kun Lapuan liike uhkasi demokratiaa ja velkaantuneet viljelijät perustivat pulaliikkeitä.
Rantalan mukaan Sunila puolusti tinkimättömästi kansanvaltaa. Tästä yhtenä esimerkkinä on katkelma pääministerin radioidusta puheesta itsenäisyyspäivänä 1931, kun huhuttiin oikeiston vallankaappauksesta.
”Kansanvaltaisessa järjestelmässä on puutteensa, niinkuin kaikissa valtiojärjestelmissä, ja niiden poistamiseen pyrittäköön. Se on kuitenkin järjestelmä, joka heikkouksista huolimatta on maassamme ainoa mahdollinen ja sen kansalaisille kallis”, Sunila totesi.
”Sunilalla oli keskeinen rooli Lapuan liikkeen kukistamisessa. Joukkoliikkeiden painostuksesta huolimatta hän piti hallituksensa pystyssä”, Rantala sanoo.
Hän myös esti pääministerin arvovallallaan kahdesti Mannerheimin ylentämisen sotamarsalkaksi.
”Vuonna 1932 Sunila ei yhtään innostunut Mannerheimin ylentämisestä, koska tämä ei tunnetusti tukenut hallitusta Mäntsälän kapinan aikana”, tutkija muistuttaa.
Monista sairauksista kärsineen valtiomiehen terveys romahti 1935 auto-onnettomuuden jälkeen. Hän kuoli seuraavana vuonna.
J.E. Sunila oli politiikassaan hyvin lähellä MTK:ta. Vahva maanviljelymies oli mukana perustamassa Maaseudun Tulevaisuutta.
”Uskon, että kukaan ei ole suuremmalla rakkaudella ja tarmolla palvellut Suomen maataloutta ja sen kautta isänmaata kuin näillä paareilla lepäävä vainaja”, lausui MTK:n puheenjohtaja Juho Jännes siunaustilaisuudessa.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Presidentti Relander ja eduskunnan puhemiehet Heimolassa syksyllä 1929. Vasemmalta Paavo Virkkunen, Lauri Kristian Relander, Väinö Hakkila ja J.E. Sunila, taustalla Hjalmar Procopé. Kuva: Finna / Museovirasto- Osaston luetuimmat
