Keskustan kuolemaa ennustaneet ovat saaneet pettyä vuosikymmenten ajan ‒ nyt puolueella menee kuitenkin huonommin kuin koskaan
Perussuomalaiset nujersi keskustan sen kotikentällä vakuuttavasti, mutta puolueen taru ei välttämättä ole vieläkään ohi.Tilaajalle
Viimeisin vaalit voittanut keskustan puheenjohtaja on edelleen Juha Sipilä. Sekä Katri Kulmuni että Annika Saarikko ovat yrittäneet palauttaa puolueen kannatusta, mutta toistaiseksi tulosta ei ole tullut. Kuva: Pekka Fali, Sanne Katainen, Jarkko Sirkiä”Kansanvalta on puhunut, pulinat pois!”
Näin kommentoi keskustapuolueen syrjäytetyksi tullut puheenjohtaja Johannes Virolainen puoluekokouksen äänestettyä Paavo Väyrysen hänen tilalleen puolueen johtoon.
Sitaatti muistui varmasti monien mieleen sunnuntain vaali-iltana, jolloin perinteisesti vaalikartan pohjavärinä toiminut keskustan tummanvihreä vaihtui perussuomalaisten vaaleansiniseen.
Perussuomalaiset otti selkävoiton aateserkustaan keräämällä suurimman äänimäärän kuudessa vaalipiirissä ja kahdeksassa Manner-Suomen kahdeksastatoista maakunnasta.
Kansanvalta ei tällä kertaa ollut suosiollinen myöskään Virolaisen puheenjohtajavaalissa nujertaneelle Paavo Väyryselle.
Väyrynen sai Lapin vaalipiirissä 1 395 ääntä ja oli oman puolueensa kuudenneksi eniten ääniä saanut ehdokas.
Keskusta menetti Lapin vaalipiirissä yhden edustajapaikan. Koko maassa puolue menetti kahdeksan edustajapaikkaa aiemmasta, historiansa heikoimmasta vaalituloksesta sataan vuoteen.
Maaseutuväestön ja perinteisen maatalouden parissa työskentelevien määrän vähenemisen on odotettu näivettävän puolueen jo kauan.
Tästä syystä entinen maalaisliitto vaihtoikin nimensä keskustapuolueeksi Virolaisen johdolla vuonna 1965.
Nykyinen nimi Suomen keskusta otettiin käyttöön Väyrysen puheenjohtaja-aikana vuonna 1988.
Sodan jälkeisinä vuosina sen päävihollinen suomalaisella maaseudulla oli sosialistinen SKDL. Pian samoista äänistä kilpailemaan lohkesi myös entisen maalaisliittolaisen Veikko Vennamon perustama SMP.
Kun keskusta pyrki kasvattamaan äänestäjäpohjaansa pyrkimällä kaupunkeihin, siirtyivät yhä useammat maaseudun asukkaat äänestämään ”vennamolaisia”.
SMP:n kannatus saavutti huippunsa kahdessa vaiheessa: Vilkkaimman muuttoliikkeen aikana vuosina 1970 ja 1972 puolue saavutti vaaleissa 18 paikkaa.
Vuoden 1983 vaaleissa Vennamon rötösherrajahti johti 17 paikkaan.
Vennamon kuuluisin fraasi oli ”Kyllä kansa tietää”. Sitäkin varmaan hoettiin vaalivalvojaisisa ympäri maan.
Haastajista ja rakennemuutoksesta huolimatta keskusta selvisi uudelle vuosituhannelle yllättävänkin vetreässä kunnossa.
SMP:n viimeinen kansanedustaja oli Raimo Vistbacka, joka valittiin jatkokaudelle vielä vuoden 1995 vaaleissa.
Samana vuonna puolue meni konkurssiin. Sen henkiselle perinnölle alettiin rakentaa muun muassa Vistbackan ja nuoren aktiivin, Timo Soinin, toimesta uutta puoluetta nimeltä perussuomalaiset.
Perussuomalaisten etsikkoaikana keskusta pärjäsi jopa varsin hyvin. Tällä vuosituhannella keskusta on ollut 12 vuotta pääministeripuolueena ja yhteensä 16 vuotta hallituksessa.
Alamäki on kuitenkin ollut raju. Vielä vuonna 2015 puolue oli Suomen suurin 49 edustajalla, 21,1 prosentin kannatuksella ja yli 626 000 äänellä.
Tämän jälkeen puolue on hävinnyt rajusti kaksissa eduskuntavaaleissa putkeen.
Vuoden 2023 vaaleissa kaikki tunnusluvut olivat kutakuinkin puolet näistä. 23 edustajaa, 11,3 prosentin kannatus, 349 000 ääntä.
Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko ehti jo kertoa puolueen paikan olevan oppostitiossa.
Onko puolueen taru nyt siis vihdoin tulossa jo kauan ennustettuun loppuunsa?
”Itse olen jo lopettanut keskustan kuoleman odottamisen”, Åbo Akademin tutkija Lauri Rapeli kertoo.
Rapelin mukaan keskusta on Suomen poliittisessa järjestelmässä omalaatuinen kansanliike.
Keskusta on eronnut muusta puoluekentästä vuosikymmeniä esimerkiksi valtavalla jäsenmäärällään.
Hän uskoo, että keskustan kannatuksen sulamisen ja perussuomalaisten nousun taustalla on maakuntien äänestäjien tyytymättömyys, joka on kanavoitunut kaksi peräkkäistä hallituskautta hallituksessa olleeseen keskustaan.
”Keskustan näkökulmasta optimaalinen tilanne on se, että perussuomalaiset olisivat hallituksessa ja saisivat siellä vähän takkiinsa”, Rapeli arvioi.
Perussuomalaiset joutuvat nyt vastaamaan samoihin haasteisiin, joiden ratkaisussa keskusta ei ole onnistunut.
”Jos kuitenkin käy niin, että perussuomalaiset ei saa maaseudun ongelmia ratkaistua, ja esimerkiksi energian hinta ei merkittävästi halpene, en välttämättä usko, että äänestäjien lojaliteetti perussuomalaisia kohtaan on sen korkeampaa.”
Joka tapauksessa tilanne on nyt kääntynyt niin, että keskustasta on tullut altavastaaja myös entisellä kotikentällään.
- Osaston luetuimmat
