Oikeistohallitus, sinipuna vai perusporvari? Tässä 6 hallituspohjavaihtoehtoa – ”Mitään vaihtoehtoa ei kannata spekulaatioista sulkea pois”, sanoo MTK:n Marttila

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo käynnistää hallitustunnustelut pääsiäisen jälkeen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila uskoo, että hallitus saadaan aikaan ennen juhannusta.

”Hallituksen muodostamisesta ei tule helppoa, mutta Orpolla on kaikki edellytykset muodostaa enemmistöhallitus. Enemmistö voi jäädä niukaksi.”

Enemmistöhallitukset ovat olleet Suomen tapa viime vuosikymmeninä. Edellinen vähemmistöhallitus oli maalaisliittolaisen Martti Miettusen kolmas hallitus 1976-77.

Miettunen on myös edellinen pääministeri, jolla on kokemusta maatalousministerin pestistä. Orpo oli Stubbin hallituksen maa- ja metsätalousministeri 2014-2015.

”Keskustan mahdollisessa hallitustiessä on aika monta mutkaa matkassa”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ”Kysessä on iso kansanliike. Kovinkaan pienen porukan päätöksillä keskusta ei hallitukseen mene.” Kuva: Sanne Katainen

Juha Marttila uskoo, että tunnusteluja käydään sekä oikeistohallituksesta että sinipunahallituksesta.

Oikeistohallitus rakentuisi kokoomuksen ja perussuomalaisten sekä pienempien puolueiden varaan.

Kyseessä olisi Marttilasta sodanjälkeisen Suomen oikeistolaisin hallitus, jos perussuomalaiset luetaan oikeistopuolueeksi.

Suurimman puolueen puheenjohtajalla on useita vaihtoehtoja hallituspohjaksi. MT laski vaihtoehtoja.

Puhemies yleensä valitaan hallituksen toiseksi suurimmasta puolueesta. Enemmistön saamiseen eduskunnassa ei riitä tasan sata kansanedustajaa, sillä eduskunnan puhemies ei äänestä. Hallituksella olisi tällöin 99 ääntä ja oppositiolla 100.

Oikeistohallituksen puolueilla olisi yhteensä 109 kansanedustajaa, jos mukana olisivat kokoomuksen ja perussuomalaisten lisäksi kristillisdemokraatit ja RKP.

”Talouspolitiikan saralla oletan, että kokoomuksen ja perussuomalaisten akseli on helpommin löydettävissä kuin Marinin johtaman SDP:n kanssa”, sanoo Marttila.

RKP:n luvussa on mukana Ahvenanmaan För Ålandin kansanedustaja.

Sinipunahallituksessa olisivat kokoomus, SDP ja RKP.

Kristillisdemokraateilla ryyditettynä sinipunahallitus saisi 106 paikkaa eduskunnassa. Jos mukaan otettaisiin vihreät, hallituksen vahvuus nousisi 119 paikkaan.

”En halua nähdä sitä tilannetta, jossa sinipuna on ainoa vaihtoehto, ja kokoomus joutuu nielemään demareiden talouspolitiikan ja vihreiden ympäristöpolitiikan. Se on kauhuskenaario”, Marttila sanoo.

Perusporvari- eli ns. perskekohallituksessa mukana olisivat kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta.

Marttilasta merkit ovat vahvasti sellaiset, että keskusta on oppositiossa. ”Keskustan mahdollisessa hallitustiessä on aika monta mutkaa matkassa.”

Entä kolmen suuren hallitus? Sekä kokoomus, SDP että perussuomalaiset ehtivät julistautua voittajiksi vaali-iltana.

”Kyllähän kaikki on mahdollista. Mitään vaihtoehtoa ei kannata spekulaatioista sulkea pois. Politiikka on ihmeellistä”, sanoo Marttila.

Kataisen sateenkaarihallitus osoitti, että kaikki on mahdollista. ”Kataisen hallitus kattoi oikeastaan kaiken poliittisella kentällä ja arvokentällä, kristillisistä vasemmistoliittoon.”

”On vaikea kuvitella, että sateenkaarta kuitenkaan tulisi. Vasemmistoliiton ja kokoomuksen talouslinjaukset ja yleensäkin näkemys suomalaisesta yhteiskunnasta ovat niin kaukana toisistaan, että aika lailla ongelmia itselle hankitaan, jos lähdetään Kataisen hallituksen laajuudella liikkeelle.”

Myös vähemmistöhallitus tuntuu Marttilasta tässä vaiheessa kaukaiselta. Se edellyttäisi Ruotsin tapaan, että hallitus hakee tukea oppositiosta. ”Se istuu huonosti suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin.”

Muuten poliittinen tilanne Suomessa alkaa Marttilasta koko ajan enemmän muistuttaa Ruotsin tilannetta: on kolme suurta puoluetta ja loput aika paljon pienempiä.

Muutama puolue kieltäytyi hallitusyhteistyöstä toistensa kanssa jo etukäteen. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat kertoivat, ettei mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

Nykyisen hallituksen jatko ei sovi keskustalle. Kokoomuksen Orpo linjasi, että sitoutuminen valtiovarainministeriön esittämiin kuuden miljardin säästöihin ensi vaalikaudella on kynnyskysymys neuvotteluihin.

Blokkiutuminen ei ole Suomessa kuitenkaan samanlaista kuin Ruotsissa, sanoo Marttila.

”Suuri ero on, että Suomessa perussuomalaiset on hyvinkin hallituskelpoinen puolue.”

Marttila kysyy, riittääkö puolueen tulevaisuuden pohtimiseen kuukausi tai kaksikaan. Tulevaisuuden suunnasta pitää käydä laaja kenttäkeskustelu.

”Kysessä on iso kansanliike. Kovinkaan pienen porukan päätöksillä keskusta ei hallitukseen mene.”

”Haluaako keskusta olla puolue, joka keskittyy perustehtäväänsä, maakuntien elinvoiman puolustamiseen? Vai lähteekö keskusta hakemaan tietä siihen, että se on jonain päivänä suurin puolue?”

Hallituksen muodostamiseen liittyen keskustalle voi tulla kiire keskustella tulevaisuudestaan.

Marttila ei ole henkilökohtaisesti varma, onko oppositio oikea paikka keskustalle. Jos Suomeen tulee oikeistohallitus, keskusta olisi oppositiossa vihervasemmiston kanssa.

”Joku voisi kysyä, onko se oikea paikka keskustalle - vähän samoilla argumenteilla kuin millä keskustan hallituksessa oloa on kritisoitu.”