• Video: Tällaista on taistelulennätys – yritetään päästä toisten perään ja samalla väistellä muiden hyökkäyksiä

    Taistelulennätys on kymmenen vuotta lennokkeja harrastaneen Leevi Tuomisen suosikkilaji. Missä tahansa ei koneita voi lennättää, sillä droonien yleistyttyä lennokkeja koskevat säännökset ovat tiukentuneet.
    Tilaajalle
    Leevi Tuomisen silmäterä on Ruotsista hankittu ja itse kunnostettu 2,5-metrinen ja 12 kilon painoinen Extra 300. ”Siihen lisään tänä kesänä savukoneen. Yleisölennätyksiin tulee lisää näyttävyyttä”, hän kertoo
    Leevi Tuomisen silmäterä on Ruotsista hankittu ja itse kunnostettu 2,5-metrinen ja 12 kilon painoinen Extra 300. ”Siihen lisään tänä kesänä savukoneen. Yleisölennätyksiin tulee lisää näyttävyyttä”, hän kertoo Kuva: Taina Renkola
    Lukemisto|Harrastekoneet
    28.4.202420:30
    Johanna Koskiahde
    Ilmajoki

    Ilmajokelainen Leevi Tuominen, 20, on harrastanut lennokkeja kymmenvuotiaasta. Isä Mika Tuominen oli pojan ilmailuharrastuksessa heti täysillä mukana ja alkuun lähdettiin yhdessä rakennetulla koneella.

    ”Levystä leikattiin osat mallin mukaan ja koottiin kone itse Seinäjoen lennokkikerhossa. Tämä on mukava vanhemman ja lapsen yhteinen harrastus”, Leevi Tuominen kertoo.

    Koneiden materiaali on depronia eli kevyttä polystyreenilevyä, kevytvaneria ja balsapuuta. Koneen voi rakentaa niin sanotusti tikuista, eli runkoa myöden itse. ”Sellainen kone vaatii satoja työtunteja. Vähemmälläkin pääsee.”

    Leevi Tuomisen tallista löytyy kuusi eri kokoluokan lennokkia.
    Leevi Tuomisen tallista löytyy kuusi eri kokoluokan lennokkia.  Kuva: Taina Renkola

    Leevi Tuomisen silmäterä on Ruotsista hankittu ja itse kunnostettu 2,5-metrinen ja 12 kilon painoinen Extra 300. ”Siihen lisään tänä kesänä savukoneen. Yleisölennätyksiin tulee lisää näyttävyyttä.” Kaikkiaan tallista löytyy viisi eri kokoluokan lennokkia.

    Jokainen saa koneen ilmaan, mutta ilman simulaattoriharjoittelua tai kokeneemman rinnakkaisohjausta koneen alas saaminen ehjänä onkin haastavampi juttu.

    ”Lennokkiharrastaminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä lennokkikerhoon. Kerhosta saa neuvoja koneen rakentamiseen ja kerhon lentosimulaattorilla pääsee harjoittelun alkuun”, Tuominen vinkkaa.

    Rahaa tähänkin harrastukseen saa uppoamaan rajattomasti, mutta aloittelijalle sopivan koneen saa 100–200 eurolla. Osa kerhoista tarjoaa myös lainakoneita aloittelijoille. Suomessa lennokkikenttiä on parikymmentä, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen lisäksi Kauhavalla ja Alajärvellä.

    Aivan pienille lapsille harrastus ei sovellu, sillä koneen rakentaminen, korjaaminen ja lennätys vaativat osaamista ja keskittymiskykyä. ”Kiinnostusta rakentamiseen pitää pikkuisen olla”, sanoo Tuominen.

    Lennokin lennätystä on harjoiteltava simulaattorilla. ”Lennokki on helppo saada ilmaan, mutta sen hallinta ja laskeutuminen vaativat harjoittelua”, mainitsee Leevi Tuominen.
    Lennokin lennätystä on harjoiteltava simulaattorilla. ”Lennokki on helppo saada ilmaan, mutta sen hallinta ja laskeutuminen vaativat harjoittelua”, mainitsee Leevi Tuominen.  Kuva: Taina Renkola

    Seinäjoen lennokkikerholaiset lennättävät koneita talvisin sisätiloissa urheiluhallissa ja sulan maan aikana omalla, kilpailuvaatimukset täyttävällä rekisteröidyllä lennokkikentällä. Seurassa on perhejäseniä noin 60 ja aktiivisia harrastajia kolmisenkymmentä. Kerhotilaan kokoonnutaan viikoittain rakennuspuuhiin ja simulaattoriharjoitteluun.

    Kuka tahansa ja missä tahansa ei voi koneita lennättää. Ilman Trafin lennätyskurssin läpäisyä saa ilmoille ohjata alle 250 grammaisen koneen.

    ”Lapsena hiihdettiin pellolle lennättämään koneita. Siinä vierähti koko päivä, kun välillä tehtiin nuotio ja paistettiin makkaraa. Nyt lennätyssäännöt ovat droonien yleistyttyä tiukentuneet myös lennokeilla. Esimerkiksi yleisölennätyksiin tarvitaan Trafin kurssi, voimassa olevat vakuutukset sekä lennokkikerhon suositus”, kertoo Tuominen.

    Lennokkien lentokorkeus on parista metristä aina sataan metriin.
    Lennokkien lentokorkeus on parista metristä aina sataan metriin.  Kuva: Taina Renkola

    Koneet kestävät pakkasta vaivatta mutta sateella niitä ei lennätetä. Lentokorkeus on parista metristä aina sataan metriin. Nopeutta koneilla voi olla toistasataa kilometriä tunnissa.

    ”Tuuliolosuhteet luovat lennättämiseen suurimman haasteen. Tuulennopeuden ylittäessä 3 metriä sekunnissa lennättäminen muuttuu taisteluksi”, Tuominen kuvaa.

    Radion kantavuus on pari kilometriä. Silmän näkökyky riittää kuitenkin vain noin 500 metriin. ”Kun kone näkyy pienenä pisteenä taivaalla, sen ohjaaminen takaisin voi olla vaikeaa, sillä koneen suuntaa ei hahmota. Siinä voi kone päätyä kauas kentältä”, mainitsee Tuominen.

    Lennokkiharrastajat kisaavat taitolennätysluokissa ja skaalalennätysluokissa, joissa kone jäljittelee ulkonäöltään ja lento-ominaisuuksiltaan todellista esikuvaansa. Freestyle-lennätys on Leevi Tuomisen mieleen.

    ”Nuorempana kävin muutamat kisat, mutta nykyään lennätän koneita lähinnä omaksi ilokseni. Tykkään käydä yleisötapahtumissa lennättämässä konetta. Combat eli taistelulennätys on myös hauska laji. Siinä ilmassa on yhtä aikaa jopa kahdeksan konetta, pyrkien keräämään pisteitä leikkaamalla koneiden perään kiinnitettyä nauhaa, väistellen samalla omaan koneen nauhaan kohdistuvia hyökkäyksiä. ”

    Lisää aiheesta
    • Odysseus-nimen saanut alus laskeutui telemetriatietojen mukaan teknisistä ongelmista huolimatta Kuun kamaralle. LEHTIKUVA / AFP.

      Tekniikka | Yhdysvaltalaisalus onnistui laskeutumaan Kuuhun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972

    • Avaruusromua Marsin pinnalla heinäkuussa 2022. Kuva otettu Nasan aluksesta.

      Luonto | Tiesitkö: Avaruudessa on miljoonia kiloja ihmisen sinne lähettämää jätettä

    • Myös Suomessa varaudutaan droonien nopeaan lisääntymiseen, mutta ihmisiä kuljettavia lentotakseja saadaan vielä odotella.

      Liikenne | Droonit lähtevät lentoon – Suomessa on alettu jo valmistautua matalan ilmatilan aluksiin kaupunkien yllä

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Metsäkonevalmistaja ÖSÄ on varustanut uutena tämän vuosimallia 1958 olevan Bolinder Munktells 35 -traktorin metsäkäyttöön. Aktiivikäytön jälkeen kone jäi seisomaan 17 vuodeksi ulos, kunnes 4 yrityksen jäsentä onnistui ostamaan koneen sen omistavalta rouvalta. Kone on ”pienten” käynnistyshankaluuksien ja moottorin kunnostuksen jälkeen kovassa työkunnossa.  (UO)

    Koneviesti | SkogsElmiassa oli esillä myös vanhoja harrastekoneita: Papatusta pusikosta

  • Vesa Kivimäen vetolavetti kulkee omalla moottorilla, se ei tarvitse erillistä hinaajaa. Suomen pulling-kisoissa Kivimäen lavetti on nykymääräykset täyttävä. Laite on toiminut luotettavasti.

    Koneviesti | Vesa Kivimäki on kreisidraiveri Härmästä