• MT 100 vuotta sitten: Pimeys yllätti Helsingin, kun sähköä ei ollutkaan – ”Kauppaliikkeet, joihin oli jäänyt kynttilöitä tähteeksi joulukaudelta, löivät lyhyessä ajassa pimeyden penningeiksi”

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 13.1.1923 myös tupakan ja kahvin tuontimääristä. Kumpaakin tuotiin maahan enemmän kuin edeltävänä vuonna.
    Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    14.1.202317:00
    Tuovi Mäkipere

    Toissa iltana

    saatiin täällä pääkaupungissakin kokea Egyptin pimeyttä. Ainakin tämä Maalaisten talo, jossa Maaseudun Tulevaisuus majailee, oli tuntikaudet pimeänä seitsemännestä kerroksesta hamaan alimpaan kerrokseen asti. Eikä ainoastaan tämä talo, vaan koko kaupunginosa ja monta muuta kaupunginosaa. Syynä pimeyteen oli se, että muudan sähkökaapeli oli joutunut epäkuntoon.

    Huvittava oli seurata helsinkiläistä elämänmenoa, kun pimeys oli sen hetkiseksi yllättänyt. Sähkövirran häiriytymisen johdosta pysähtyivät kaikki raitiovaunut, ja yleisö, istuttuaan aikansa pimeissä vaunuissa katsoi parhaaksi lähteä kävelemään. Kun sitten virtaa jälleen saatiin, kolistivat vaunut jonkin aikaa melkein tyhjinä. Elävienkuvien teattereissa kuului vallinneen melkoinen sekamelska, kun yleisö tahtoi sisäänpääsymaksujaan takaisin. Kauppaliikkeet, joihin oli jäänyt kynttilöitä tähteeksi joulukaudelta, löivät lyhyessä ajassa pimeyden penningeiksi.

    Niin että tärkeä näyttää olevan sähkö, kun kerran jokapäiväinen elämä on sille kannalle järjestetty.

    Tupakan tuonti maahan

    teki v. 1922 2,071,855 kg. – Edellisen vuoden tuonti oli 1,304,972 kg. Kahvia tuotiin viime vuonna maahan 13,845,379 kg., vastaten 12,686,363 kiloa v. 1921.

    Uudet setelit.

    Koska vanhamallisten 10 markan setelien varasto nyttemmin on loppunut, laskee Suomen Pankki muutamien päivien kuluttua, mahdollisesti ei kuitenkaan vielä tällä viikolla, uudet 10 mkn setelit liikkeeseen. Muita setelilajeja on Suomen Pankilla vielä varastossa, joten muita uusia malleja kuin 10 mkn ei vielä, mikäli olemme saaneet tietää, tarvitse ottaa käytäntöön.

    Kuva: Kansallisarkisto
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää