”Me emme pääse tätä suurta Kiina-riippuvuutta mitenkään pakoon, vaikka seisoisimme päällämme”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu aloittaa, kun häneltä kysytään mihin asentoon EU:n ja EU-maiden pitäisi säätää Kiina-suhdettaan.
Koivu on tutkinut Kiinaa pitkään ja työskennellyt ennen Nordeaa sekä Suomen Pankissa että Euroopan keskuspankissa.
”Kiina on maailman toiseksi suurin kansantalous ja valtava kasvun moottori. Se on asia, jonka kanssa meidän pitää elää”, hän jatkaa.
Koivun mukaan on tärkeää erottaa kaksi asiaa: yritysten ja niiden liiketoiminnan riippuvuus Kiinasta ja toisaalta se, miten riippuvaisia eurooppalaiset yhteiskunnat ovat idän talousjättiläisestä.
”Kahdenvälisissä suhteissa yli 90 prosenttia liiketoiminnasta, investoinneista, rahoituksesta ja kaupankäynnistä on sellaista, jossa päätösvalta hajauttamisesta ja kytkentöjen purkamisesta pitää jättää yrityksille.”
Koivun mukaan yritykset tekevät jo näitä päätöksiä monista eri syistä.
”Pandemia opetti, että pitää olla vaihtoehtoisia tuotantoketjuja. On myös ihan selkeitä kaupan esteitä ja potentiaalisia mainehaittoja, joihin pitää reagoida”, hän luettelee.
”Ruotsissa kulutustavarayritykset miettivät tarkasti missä tavarat valmistetaan, koska ruotsalaiset kuluttajat ovat hyvin kriittisiä. Made in China ei enää kelpaa.”
Valtiot ovat Kiinan kanssa olleet Koivun mielestä naiiveja. Jatkossa ei enää voida lähteä siitä, että kymmenen vuoden päästä kaikki toimii samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kaikkea voi tapahtua ja siihen pitää varautua.
”Meidän on vähennettävä riippuvuutta esimerkiksi Kiinasta tulevista antibioottien raaka-aineista.”
Koivun mukaan liian vahvojen Kiina-kytkentöjen purkamisessa voidaan ottaa oppia Kiinasta, joka suhtautuu varauksellisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin ajamaan Venäjältä Kiinaan rakennettavaan kaasuputkeen.
”Ruotsissa kulutustavarayritykset miettivät tarkasti missä tavarat valmistetaan, koska ruotsalaiset kuluttajat ovat hyvin kriittisiä. Made in China ei enää kelpaa.”
”Kiina ei halua olla kenestäkään riippuvainen.”
Kokenut Kiina-tuntija suhtautuu skeptisesti Kiina–Venäjä-akselin kestävyyteen, jota Kiinan johtaja Xi Jinping Putinin kanssa hehkutti maaliskuun loppupuolella Moskovassa.
”Minun kokemukseni on, että kiinalaiset eivät luota venäläisiin”, Koivu tähdentää.
Hän uskoo, että presidenttien Xi ja Putin veljeilyllä ei ole Kiinassa suurta kannatusta, eivätkä muut kuin valtionyritykset halua ottaa kovin suurta Venäjä-riskiä.
Koivu toivoo, että Kiinassa edelleen toimivat ja siellä toimintaansa aloittavat suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset kertoisivat kiinalaisille oikean tarinan siitä, miten Euroopassa suhtaudutaan Ukrainaan hyökänneeseen Venäjään.
”Kiinalaisille kuulee edelleen aika usein väitteen, että Eurooppa on Venäjää vastaan vain USA:n käskystä. He lukevat Eurooppaa väärin ja se pitää kertoa”, Koivu alleviivaa.