

Klubikeikan aluksi lavalle saapuu Netta Skog ja hanuri: soimaan lähtee Bach aivan kuin uruista. Seuraksi liittyy Stratovarius-bändistä tuttu laulaja Timo Kotipelto ja tutut, raskaspoljentoiset klassikot vyöryvät vetäen yleisön mukaan rytmiin.
Hetkinen, missä on se muu orkesteri?
Sitä ei ole. Kaikki soittimet soivat Skogin harmonikasta.
Hän on kansainvälisestikin harvinainen muusikko, sillä hän on erikoistunut digiharmonikkaan.
"Pääasiassa elätän itseni esiintymällä soolona. Teen paljon yksityistilaisuuksia mutta myös omia kiertueita. Kun keksin idean, voin lähteä."
On nähty kahtena vuonna ennen koronaa joulukonserttikiertueet, joille Skog on ottanut tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin lauluja ja sovittanut ne digihanurille ja laululle.
Suurin oma projekti on ollut tunnettujen elokuvien musiikkiin tehty esitys. Muusikko sovitti korvakuulolta kahdeksan eri elokuvan soundtrackit.
"Katsoin leffoja ja kuuntelin Spotifyta hahmottaen, miten draaman kaari kulkee. Otin sen kannalta tärkeimmät melodiat."
Yksi elokuvista oli Titanic. "Sain kommentteja, että kuulijat näkivät silmissään elokuvan etenevä. Koin, että onnistuin."
Ennen soolouralle heittäytymistä Skog kiersi yhteensä yli kymmenen vuotta metallibändien jäsenenä, ensin Turisaksessa ja sitten Ensiferumissa. Bändiurasta hän irtautui vuonna 2017.
"Se oli mahtavaa meininkiä. Mutta olen niin kunnianhimoinen ja rajoja rikkova. Haluan päästä tekemään kaikenlaista. Bändissä koin olevani niin sidoksissa sen aikatauluihin."
Skog kokee iloa siitä, että hän sai tuoda harmonikan mukaan esimerkiksi Nightwishiin ja Children of Bodomiin – bändeihin, joihin sen ei monen mielestä pitäisi kuulua lainkaan.
Mokoman akustisilla keikoilla hän on esiintynyt edelleenkin. Samoin yhteistyö Kotipellon kanssa on jatkunut jo useamman vuoden.
Syksyllä Skog, Kotipelto ja ryhmä muita rock-muusikkoja soitti kahden kuukauden ajan Helsingissä Casinon illallisshow´ssa. Se oli Skogin mukaan upeaa ja toimi myös yleisöön.
Skog oli jo suunnitellut jatkoa leffamusiikin esityksilleen. Vaan sitten korona vei työt.
"Monet itkut on tullut itkettyä, kun osa identiteettiä vietiin pois. Elän keikoilla paitsi taloudellisesti myös henkisesti. Se on mulle niin iso voimavara, mistä otan energian."
Ensimmäiset kuukaudet menivät sumussa, vaikka moni ystävällisesti ehdotti, että nythän voit harjoitella.
"Mutta ei treenaaminenkaan kiinnostanut, kun ei tiennyt, pääseekö töihin vuoden vai kahden päästä vai sittenkään."
Vaikka lähes viikoittain sai miettiä, mistä löytää rahat, hän huomaa nyt, että jotenkin sitten vain aina vain selvisi.
"Vaikka säästöjä oli vain pieni summa, se auttoi."
Yrittäjille lopulta koronan edetessä annettu työttömyyskorvaus tuli Skogin mukaan täysin tarpeeseen. Samoin Taiteen edistämiskeskuksen pieni apuraha auttoi vähän eteenpäin.
Nyt edessä on lupaava uusi alku. Reilu kuukausi sitten rapsahti Skogin sähköposti vastauksena yhteen hänen unelmaansa. Kuulu kanadalainen Cirque du Soleil -ryhmä pyysi häntä esiintyjäksi yhteen useista esityksistään loppukevään ajaksi.
Harmonikka oli sodat käyneiden sukupolvien lempisoitin, jolla on varsinkin lavojen kautta edelleen vankka asema suomalaisessa tanssimusiikissa. Osalle suomalaisia soitin taas on kauhistus tai naurettava muinaisjäänne.
Kahtiajakoisuus näkyy myös suhtautumisessa digihanuriin. "Monet tuomitsevat sen. Heidän mielestään on pilattu ihana perinnesoitin. Sitten on se osa musiikin kuuntelijoita, jotka sanovat `vihdoinkin jotain uutta´."
Netta Skogia asetelma ei lannista, päinvastoin hän nauttii päästessään yllättämään ihmisiä.
Metallimusiikin kansa on ottanut hanurin hänen mukaansa myönteisesti vastaan. Sen sijaan Skog on soittanut monta keikkaa baareissa, jotka tarjoavat myös musiikkiesityksiä.
"Kun tulen sisään, ihmiset on katsoneet minua ja jopa kysyneet: `Tiedätkö, missä sä oot?"
Yllättää Netta Skog osasi jo 15-vuotiaana, kun hän voitti Ikaalisissa perinteisen harmonikansoiton Suomenmestaruuden eli Kultaisen harmonikan.
"En ole hirveästi välittänyt hanuriin liittyvistä asenteista. Soitin jo silloin Nightwishiä vapaavalintaisena kappaleena, kun halusin rikkoa rajoja."
Sisu oli jo kasvanut matkalla. Koulukaverit pitivät 5-vuotiaana aloittaneen Skogin soitinvalintaa hölmönä.
"Ilman opettajaan Marjo Suomista en olisi tässä. Hän oli niin paras opettaja silloin aikanaan ja on olut tärkeä tukeni aina sen jälkeenkin."
"En mitenkään väheksy perinteistä harmonikkamusiikkia ja olen soittanut sitä paljon. Mutta nykynuoret eivät tiedä, mikä on Metsäkukkia. Heitä pitää lähestyä muilla tavoin."
Netta Skogia surettaa, että lasten ja nuorten musiikin harrastaminen on ylipäätään vähentynyt paljon. Hanuri on monille lapsille tuikituntematon.
"Kun heille on tehnyt digihanurilla hassuja ääniä tai soittanut leffamusaa tai muuta helpommin lähestyvää, vanhemmat ovat tulleet sanomaan, että heidän lapsensa haluaa oppia soittamaan hanuria. Se juuri on mun missio."
Oikoväylää ei silti ole, muusikko toteaa saman tien. "Et voi soittaa digihanuria, ennen kuin osaat soittaa perinteistä."
Yleisemminkin hän näkee korjaamista asenteessa musiikkiin ammattina. "Tämä on oikeasti työ. Valitettavasti joillain on yhä luulo, että tämä on kiva harrastus eikä esimerkiksi keikasta tarvitsisi maksaa."
Tiheä radiosoitto ei tarkoita, että siitä kertyisi muusikoille juurikaan osuuksia, suoratoistopalveluista vielä vähemmän.
"Sitä paitsi esimerkiksi minulla ei ole levyjä, joita myydä. Elän pelkästään esiintymisellä."
"Toivon, että korona-ajan mielenosoituksetkin ovat tuoneet tätä esille. Ettei enää tarvitsisi toiste muusikoiden luopua asunnoistaan ja laittaa soittimiaankin myyntiin."