Rahaa vesikattoihin ja julkisivuihin: seurantaloille jaettiin korjausavustusta yli kaksi miljoonaa euroa

Myönnettyjen avustusten yhteissumma on tänä vuonna 2 174 000 euroa. Keskimääräinen avustussumma on 16 700 euroa.

Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle.

Suurimmat yksittäiset avustukset menevät tällä kertaa itäiselle Uudellemaalle. Borgå Frivilliga Brandkår r.f. saa 87 000 euroa Porvoon keskustassa sijaitsevan palokunnantalon korjaamiseen.

Arvokas, vuonna 1890 rakennettu talo on suojeltu. Avustuksella korjataan rakennuksen katto sekä parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa.

Toiseksi suurin avustus menee Loviisaan Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f.:lle, joka saa 80 000 euroa Byahemmet-talon kunnostukseen. Byahemmet on rakennettu vuonna 1932.

Avustusta haki kaikkiaan 209 yhteisöä. Haettujen avustusten yhteissumma oli yli viisi miljoonaa euroa.

Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura sai talonsa kunnostukseen 19 000 euroa. Kuva: Antti Kantola

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Liitto tarjoaa myös asiantuntija-apua seurantalojen korjauksissa.

Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista.

Avustusten turvin pyritään säilyttämään arvokasta rakennusperintöä. Tavoitteena on myös seurantalojen käytettävyyden parantaminen.

Seurantalo on yhteisnimitys aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamille taloille. Vanhimmat rakennukset ovat 1880-luvulta.

Seurantaloja on Suomessa lähes 2 500. Talojen ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Korjausavustusten saajat maakunnittain kerrotaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla.

Lue lisää:

Seurantalot ajautuivat kurimukseen: miinusmerkkiset budjetit yleistyvät – korona vei tulot mutta kulut jäivät

Hiljainen on seurantalo koronarajoitusten vuoksi – ”Pytinki on pidettävä siinä kunnossa, että voidaan toimintaa jatkaa, kun rajoituksista päästään"

Uskoisitko? Valehtelun SM-kisoissa on rehellistä porukkaa – vuosien varrella vilpistä on kärähtänyt vain yksi kilpailija