• Kun maailman onnellisimman kansan pintaa raaputtaa, näkee toisenkin todellisuuden

    Suomi on saanut toistuvasti kunniamainintoja kansainvälisissä arvioissa. Maailman onnellisimmassa maassa riittää kuitenkin vielä paljon kehitettävää, kirjoittaa Salla Autere Hengähdyspaikka-kolumnissaan.
    Maailman onnellisimman maan julkisuuskuvan takana suomalainen yhteiskunta ei ole täysin ongelmaton.
    Maailman onnellisimman maan julkisuuskuvan takana suomalainen yhteiskunta ei ole täysin ongelmaton. Kuva: Juha Sinisalo
    Lukemisto|Politiikka
    16.7.202306:00
    Kolumni
    Salla Autere

    Suomessa asuu maailman onnellisin kansa.

    Suomi on tasa-arvoinen. Suomessa ketään ei hylätä.

    Maailman onnellisin maa, kuudetta kertaa peräjälkeen.

    Tätä arvoa mitataan seuraamalla kansan eliniänodotetta, bruttokansantuotetta, lukutaitoa, koulutustasoa, sosiaalista ja ekologista kestävää kehitystä, ihmisten välistä tasa-arvoa ja mahdollisuuksia.

    Voittoon tarvitaan siis luottamusta, turvallisuutta ja hyvinvointivaltiota vastaavat palvelut.

    Kuulostaa hyvältä ja sitä kaikkea Suomi toki paljon tarjoaakin.

    Mutta kun pintaa raaputtaa tai kurkkaa nurkan taakse, niin näkee toisenkin todellisuuden. Jatkuvasti kasvavat mielenterveysongelmat, työttömyys, köyhyys, epätasa-arvoisuus.

    Vaikka olenkin suuri tasa-arvoisen avioliittolain kannattaja ja monesti puolustamassa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, niin tasa-arvokysymyksissä ei tarvitse mennä edes sinne asti, vaan epätasa-arvo näkyy jopa yhä miesten ja naisten välillä.

    Itse olen kohdannut räikeää sukupuolista väheksyntää työnhaun yhteydessä koko pappisuran ajan. ”Miespappi kun on varmempi vaihtoehto ja kelpaa kaikille”.

    Jopa kirkkokin on siis mahdollistanut epätasa-arvon jatkumisen tekemällä valintoja sukupuolen mukaan, vaikka naispappeutta on ollut jo 35 vuotta.

    Ihan pari kuukautta sitten hain uutta työtä. Työhaastattelussa minulle hyvin suoraan kerrottiin, että he tarvitsevat ensimmäisen naisen heille töihin, jotta he vaikuttavat tasa-arvoisilta, vaikka ”naiset aiheuttavatkin niin paljon ongelmia työyhteisöissä, kun puuttuvat kaikkiin epäkohtiin”.

    Samainen haastattelija jatkoi: ”Vain naisille sukupuoltenvälinen epätasa-arvo on ongelma, ei se meitä miehiä kiinnosta”.

    Taisin sanoa aika tiukasti jotain siihen vastaan, sillä kun sain hylkäämiskirjeeni, siinä oli listattu negatiivisiksi puolikseni epäoikeudenmukaisuuteen reagoiminen ja tasa-arvoasioiden arvostaminen.

    Ja kyseessä oli siis keskisuuri suomalainen järjestö.

    Naisen euro on yhä 84 senttiä.

    Naisten edustus päätöksenteossa ja johtotehtävissä on yhä alhainen.

    Epätasa-arvo ihmisten välillä ei ole vain naisten, homoseksuaalien, muiden vähemmistöjen asia, vaan se koskettaa koko yhteiskuntaa.

    Tasa-arvon edistäminen vaatii sitoutumista kaikilta tahoilta, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja yksilöt.

    Työhaastattelija, joka ylpeänä kertoo kuinka häntä ärsyttää, kun naiset vinkuvat tasa-arvoa, saa voimaan pahoin.

    Jos itse ei ole vähemmistössä tai syrjittyjen joukossa, niin silloinhan pitäisi entistä enemmän pyrkiä muuttamaan maailmaan, koska yleensä parhaat tulokset saa sieltä sisältä käsin, kun on jo itse vaikuttavassa asemassa.

    Se, että sulkee silmänsä muiden ihmisen huonolta kohtelulta tai kärsimykseltä, on suurin synti mitä voi tehdä.

    Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. (Gal. 3:28)

    Vain luomalla tasa-arvoisemman yhteiskunnan, jossa kaikilla on mahdollisuus menestyä ja vaikuttaa, voimme saavuttaa kestävän kehityksen, oikeudenmukaisen tulevaisuuden ja oikeasti maailman onnellisimman kansan tittelin.

    Kirjoittaja on Lumijoen seurakunnan vs. kirkkoherra.

    Lisää aiheesta
    • Suomalaiset kuvasivat mieluusti vangiksi jääneitä venäläisiä viime sotien aikana, kuten tässä Karvian sotavankileirillä tammikuun alussa 1940.

      Historia ja perinne | Sotareissulla laulaja Tapio Rautavaara kohtasi metsässä yllättäen venäläisen vihollisen – tapahtui jotain, jota on vaikea ymmärtää

    • Kuhmon seurakuntapastori Jaakko Antola suuntaa lomillaan kakkoskotiinsa Sastamalaan. Kodin lähellä sijaitsee vaimon vilja- ja metsätila Kaltsilan kylässä, jossa tehtiin sukupolvenvaihdos pari vuotta sitten. Antola nauttii valtavasti, kun pääsee raivaamaan yhä metsää talvella ja syksyllä.

      Metsä | Jaakko Antola vaihtoi metsäkoneen saarnastuoliin – ”Rukous kantoi yrittäjänäkin”

      Tilaajalle
    • Pekka Särkiön perheen koti sijaitsee lähellä Lahden keskustaa, mutta silti tunnelma on maalaishenkinen. Kenttäpiispa harrastaa laajalla pihamaalla esimerkiksi mehiläistenhoitoa ja maatiaiskanojen kasvatusta. Särkiön olkapäällä on kanalauman johtajakukko Romeo.

      MT:n uusi kolumnisti kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoo, mitä koti, uskonto ja isänmaa tarkoittavat tänä päivänä – "Menetämme paljon, jos tämä turvallinen elämänkehys rikkoutuu"

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa