Tutkijat löysivät keinon, jolla hyttyset menettävät kiinnostuksensa veren imemiseen – luonnolla on kuitenkin ässä hihassaan

Yksi kesäisten kirjoitusten vakioaiheista on hyttysriesa. Niissä pohditaan, miten ihmisen hengitys tai millaiset hajut hyttysiä houkuttelevat.

Esimerkiksi vuosi sitten sai paljon julkisuutta hyttysille Afrikassa tehty kenttätesti, jossa todettiin karboksyylihapoista koostuvan sekoituksen olevan hyttysten mieleen. Niitä ihminen erittää ihonsa suojaksi ja kosteuttamiseksi.

Hyttysen kannalta asiaa tarkastellaan harvemmin. Nyt on kuitenkin julkaistu tutkimus, joka paljastaa hyttysen hormonien säätelevän niiden verenhimoisuutta.

Yhdysvalloissa Georgian yliopistossa on kiinnostuttu Aedes aegypti -hyttysestä, joka levittää hankalia tauteja ihmisiin.

Sen, kuten meillekin tuttujen hyttyslajien, naarasyksilöt tarvitsevat ihmisen tai eläimen verta muniensa tuottamiseen. Verta saatuaan hyttynen ei enää hakeudu iholle, mutta munittuaan se taas himoaa verta.

Kävi ilmi, että hyttysen suolen solut erittävät neuropeptidi F-nimistä hormonia runsaasti ennen veriateriaa. Aterian jälkeen hormonin tasot laskivat, eikä tarjolle asetettu ihmisen iho enää houkutellut. Munimisen jälkeen hormonia taas eritettiin ja veriateria maittoi.

Geenitempuilla saatiin aikaan hyttysiä, jotka eivät pystyneet tuottamaan neuropeptidiä. Ne eivät olleet kiinnostuneita ihmisen ihosta. Mutta verenhimo palasi, kun hyttysiin pistettiin hormonia.

Miten se onnistui teknisesti, jäi vähän epäselväksi. Voi vain arvailla, ilakoiko pistäjä koston ajatuksin.

Luonto ei taaskaan ole ihan näin yksinkertainen. Hyttysistä löytyi nimittäin toinenkin hormoni, RYamidi. Sen vaikutus on päinvastainen. Sen pistäminen hyttysiin vähensi neuropeptidi F:n tuotantoa ja siten verenhimoa.

Nämä kaksi hormonia siis säätelevät hyttysen intoa hakeutua ihmisen iholle verta imemään.

Ihan kiva on tietää tämäkin asia, mutta mitä merkitystä sillä on? Tutkijoiden toiveissa on, että nämä havainnot saattavat johtaa kokonaan uudenlaisten karkotteiden kehittämiseen ja siten vähentää hyttysten levittämiä tauteja ihmisissä.

Tutkimus on julkaistu PNAS-tiedejulkaisussa.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.