• Ropposen pariskunta palkittiin kotiseututyöstä ‒ kotimuseo, perinnemaiseman hoitoa, kylätoimintaa ja luottamustehtäviä

    Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki edellyttää ainakin parin vuosikymmenen työtä oman kotiseudun eteen.
    Pirjo Ropponen vastaanotti kultaisen kunniamerkkinsä Leppävirran kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Tiina Nousiaiselta (oik.) ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Ann-Mari Karviselta.
    Pirjo Ropponen vastaanotti kultaisen kunniamerkkinsä Leppävirran kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Tiina Nousiaiselta (oik.) ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Ann-Mari Karviselta. Kuva: Leppävirran kunta
    Lukemisto|Historia ja perinne
    15.6.202223:00
    Kaijaleena Runsten

    Suomen Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki on myönnetty Leppävirralla yhtä aikaa sekä Pirjo Ropposelle että Pekka Ropposelle. Pariskunta on pitänyt kotitilallaan 1970-luvun puolivälistä Pajaharjun kotimuseota, joka on toiminut muun muassa koululaisten retkikohteena pitkään.

    Tilan rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta, ja asuinpaikkana tila on ollut yhtäjaksoisesti jo 1600-luvulla. Rakennuskannan lisäksi Ropposet ovat pitäneet huolta perinnemaisemasta, jonka ennallistamista on toteutettu raivaamalla ja laiduntamalla. Suomenlampaat ja kotimaiset perinteiset kanat asuvat tilalla ja sen pihapiirissä.

    Konnuslahden kylälle on tehty luontopolku ja koottu kyläkirja, ja molemmissa hankkeissa Pirjo ja Pekka Ropponen ovat olleet keskeisesti mukana.

    Opetusalalla työskennellyt Pirjo Ropponen on osallistunut myös Tirkkosen sukuseuran toimintaan ja säilyttänyt perinnebiotooppeja. Maanviljelijä ja toimittaja Pekka Ropponen on puolestaan koonnut tuhansia valokuvia, sananparsia ja muuta materiaalia sisältävän arkiston. Kummallakin on liiennyt tarmoa myös kunnallispolitiikkaan, ja Pirjo on lisäksi vaikuttanut maakunnallisissa luottamustoimissa ja Pekka osuustoiminnassa.

    Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki edellyttää käytännössä vähintään 20 vuoden osallistumista tai muita ansioita kotiseututyön tai järjestötoiminnan hyväksi.

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää