Mitä vanhempi raha, sen arvokkaampi? - Ei pidä paikkaansa

Keräiltävien rahojen arvo ei määrity niiden iän mukaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Salonen kertoo, että keräilyarvon ratkaisevat rahan kunto ja yleisyys, kuinka paljon rahaa on tehty ja kuinka paljon sitä on jäljellä. Myös käytetty metalli ja koko vaikuttavat.

Erittäin hyväkuntoinen keräilyraha voi olla satoja kertoja arvokkaampi kuin vastaava huonokuntoinen. 20 vuotta vanha raha voi olla kalliimpi kuin 2 000 vuotta vanha.

”Rooman valtakunta kesti yli tuhat vuotta, ja rahoja on siltä ajalta edelleen paljon jäljellä. Antiikin aikaisen kolikon voi hankkia jopa kymmenellä eurolla”, Salonen kertoo.

Kolikoita on putoillut taskuista läpi ihmiskunnan historian. Entisiltä kauppa- ja toripaikoilta voi yhä löytyä vanhoja kolikoita. Vanhoja rahoja ei pidä puhdistaa, sillä se laskee niiden arvoa.

Maalöydöistä pitää ilmoittaa Museo­virastolle, sillä ne voivat antaa arvokasta tietoa tutkijoille.

Suomessa kerätään yleensä ensisijaisesti oman maan rahoja ja lisäksi muun muassa ruotsalaisia ja venäläisiä. Myös antiikin Kreikan ja Rooman rahojen keräily on suosittua.

Vuonna 1914 perustettu Suomen Numismaattinen yhdistys Helsingissä on Suomen vanhin alan yhdistys. Jäseniä on noin 1 600 ympäri maata.

Monilla harrastus saa alkunsa, kun kotoa löytyy vanhoja rahoja.

”Yleensä löydöt ovat pienempi­arvoisia kolikoita, jotka ovat jääneet jäljelle rahauudistuksissa. Silti joukossa voi olla jokin hyvinkin arvokas raha. Yksittäisellä rahalla ei välttämättä ole suurta arvoa, mutta jos niitä on kymmenistä satoihin kappaleisiin, koko erän arvo voi jo olla mukava.

Numismaattinen yhdistys tukee historiantutkimusta, neuvoo keräilystä kiinnostuneita ja julkaisee alan kirjallisuutta. Hiljattain ilmestynyt Opas Suomen rahalöytöihin kertoo, mitä ja mistä rahoja on löytynyt. Yhdistyksellä on myös ilmainen arviointi ja mahdollisuus jättää rahoja huutokauppaan.

Viime vuoden huhtikuussa yhdistyksen huutokaupassa myytiin Suomen arvokkain metallirahojen kokoelma. Tohtori Nils J. Lindbergin kokoelmassa olivat Suomen metallirahat vuodesta 1864 alkaen ja ne olivat erittäin hyväkuntoisia.

Numismaattisen yhdistyksen huuto­kauppa on Salosen mukaan turvallinen paikka ostaa ja myydä keräilyrahoja. Väärennöksiä on paljon liikkeellä. Suurimmat virheet rahojen keräilyssä tehdään usein silloin, kun ostetaan jotakin, jonka arvoa ei tunneta.

Rahojen säilytystä varten on omat tarvikkeensa, mutta niiden puuttuessa voi rahoja ja seteleitä säilyttää ruskeissa kirjekuorissa suojassa valolta ja kosteudelta. Tavallinen muovitasku tai nahkainen lompakko sen sijaan pilaa rahat.