Tuvan seiniin laitettiin puolipaneelit ja sähköt kunnostettiin vanhaan tyyliin. Huonekaluja ja vanhoja esineitä löytyi kirpputoreilta. Tuvassa toimii myös kukkakimppujen itsepalvelumyymälä. Kuva: Carolina Husu
Perinnekasvien paratiisi – kahden tarhurin puutarha on vanhojen kasvien turvapaikka
Keskellä lohjalaisen Nummen kylän maalaismaisemaa kohoaa kukkula, jolla sijaitsevaa laajaa puutarhaa hoitavat Tommi Långström ja Mikael Lindholm. Kaksikko on omistautunut vaalimaan kasvi- ja rakennusperintöä luomalla keitaan, jossa mennyt ja nykyhetki sulautuvat kauniisti yhteen.TilaajalleLohja
Vanha Riikan tupa oli lähellä joutua puretuksi, mutta pelastui, kun Tommi Långström ja Mikael Lindholm ostivat rakennuksen. Nyt entisöidyn tuvan puutarhassa kukkivat perinnekasvit. Kuva: Carolina HusuTommi Långströmin ja Mikael Lindholmin monimuotoinen puutarha on täynnä vanhoja, perinteisiä kasvilajikkeita, joita varjellaan huolella.
”Kasvit ovat katoavaa perinnettä, jos niiden kasvatusta ei kukaan jatka. Haluamme säilyttää nämä tuleville sukupolville,” Mikael Lindholm kertoo.
Kukkapenkeissä hehkuvat tähän aikaan kesästä muun muassa daaliat eli joriinit. Nekin ovat vanhaa kantaa.
”Ihmiset tuovat joriineja, koska tietävät, että keräämme niitä”, Långström sanoo.
Hän on asunut Nummen kylässä lähes koko ikänsä. ”2016 tuli tilaisuus ostaa nykyinen kotimme kukkulan päältä.” Talo on vanha, sen juuret vievät 1880-luvulle.
Långström ja Lindholm saivat ostaa myös kotitalonsa viereisen tontin kolme vuotta sitten. Tontilla seisoo pieni tupa, jossa asuttiin vakituisesti vielä 1990-luvulla. He nimesivät mökin Riikan tuvaksi, ensimmäisen tunnetun asukkaan mukaan.
”Halusimme säästää seudun ainoan näin vaatimattoman asuintalon. Se on arviolta 1930-luvulta, mutta paikalla on sijainnut rakennus jo 1800-luvun lopulla”, Lindholm kertoo.
Koko kukkulan rakennuspaikat ovat lähtöisin rustholliajalta, jolloin ratsumiehille osoitettiin asuinpaikat torppariaatteen tyyliin.
”Molemmat rakastamme kaikkea vanhaa. Historia ja sen säilyttäminen on tärkeää”, Lindholm painottaa.
Riikan tuvan tontti oli umpeen kasvanut. Sitä ei uskoisi, kun nyt katsoo rehevää hyötytarhaa ja värejä ryöppyäviä kukkapenkkejä.
Vanhaan malliin remontoitu tupa on avoinna vierailijoille ympäri vuoden itsepalveluperiaatteella. Sieltä voi kesäisin ostaa tarhurien tekemiä näyttäviä kimppuja. Talvisin myynnissä on kuivakukkakransseja, kortteja ja itse tehtyä saaristolaisleipää.
”Täällä ihmiset käyvät myös vain rentoutumassa, katselemassa kasveja työpäivän päätteeksi”, Långström kertoo.
Tuvan tontille on kerätty lähinnä paikallisia koriste- ja hyötykasvikantoja, joita tarhurit ovat saaneet lahjoituksena kyläläisiltä.
”Pyrimme siihen, että tämä olisi kasveille paikka, jossa ne säilyvät”, Mikael Lindholm painottaa. ”Puutarha muodostuu pikkuhiljaa, sillä olemme olleet täällä vasta vähän aikaa.”
Tuvan vanhat pinkopahvit olivat pahasti vaurioituneet, joten ne piti vaihtaa. Vanhoista pahveista näkyi kalusteiden muodot ja jopa taulujen paikat. Niiden perusteella miehet pystyivät päättelemään miltä tuvassa ehkä näytti. Vielä on edessä tuvan alkuperäisen uunin, vesikaton ja hormin kunnostaminen. Kuva: Carolina HusuTommi Långström on viereisen, 1950-luvulla perustetun Saarelman puutarhan kolmannen polven yrittäjä. Erityisesti puutarha tunnetaan valtavasta, noin 500 lajikkeen pelargonikokoelmasta.
”Kasvatamme niitä pistokkaista myyntiin. Samalla ne säilyvät”, Långström kertoo. ”Vanhin kasvatuksessa oleva lajike on 1870-luvulta.”
Pelargonit olivat myös syy siihen, että pariskunta tapasi toisensa. ”Vein Tommille ’Kumpulan Seppo’ -pistokkaan ja sain tilalle ’Antsepän’”, Lindholm – hänkin pelargonien keräilijä – hymyilee.
Mikael Lindholm työskentelee Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä. Molemmille puutarhureille oman pihan työt ovat rentoutumiskeino. ”Täällä saa tehdä vapaammin, käyttää enemmän luovuutta.”
Tonttia pimentäneet valtavat kuusiaidat jouduttiin kaatamaan, mutta kannot jätettiin pystyyn ja oksat hyödynnettiin risuaitana hyönteisten ja muiden eläinten hyödyksi. Samalla syntyi luonteva rajaus tuvan tontille ja säilytettiin osa puutarhan historiaa. Kuva: Carolina HusuRaivaamisen yhteydessä miehet pystyivät kasvillisuudesta päättelemään, missä vanhat kasvimaat olivat olleet. ”Vuohenputki viihtyy hyvässä maassa. Ja entisen lantalan paikalla kasvoivat komeimmat ohdakkeet.”
Kultapallo, kyläkurjenpolvi, ukonhattu ja monet muut vanhat perennat alkoivat kukoistaa uudelleen, kun saivat tilaa.
Tontilta on raivattu esiin useita vanhoja omenapuita ja marjapensaita. ”Hyvällä hoidolla vanhojen lajikkeiden sato ja hedelmien koko kasvaa”, Lindholm muistuttaa.
Entisestä navetasta tehtiin kanala, jonka ikkunasta pariskunnan 7 kanaa ja kaksi kukkoa pääsevät ulkotarhaan. Kuva: Carolina HusuTonttia osin ympäröivä kuusiaita ja kalliot luovat tuulensuojaisen ympäristön, jonne kevät ehtii aikaisin. Se onkin kiireistä huolimatta tarhurien mieleisin vuodenaika. ”Nurmikko täyttyy idänsinililjoista ja kasvu alkaa kaikkialla”, Tommi Långström kertoo.
He ehtivät työnteon keskellä myös nauttia puutarhastaan. ”Kun huomaa, että kasvi voi hyvin, tulee hyvä mieli”, Mikael Lindholm sanoo. ”Vaikka työmaahan tämäkin on!”
Kotitalon edessä kasvaa valtava, vanha vaahtera. Kukkapenkeistä puskee yhä esiin yllätyksiä entisajoilta. Kaikki kasvit pyritään säilyttämään. Kuva: Carolina HusuKesällä puhkeaa kukkaan kodin edessä kasvava vanha pionikujanne. ”Olemme täydentäneet sitä vuosien mittaan”, Lindholm kertoo. ”Aina kun löydämme jonkin kasvin, koetamme säilyttää sen. Raparperi puski keskeltä kukkapenkkiä, ja saa tehdä niin, koska siinä se on aina kasvanut.”
Puutarhakulttuuri on kuitenkin muuntuva. Tarhurit säilyttävät vanhat lajit, mutta tuovat joukkoon myös uusia.
Lähestyvä syksy ei tuo haikeutta kasvukauden päättymisestä. ”Silloin aletaan suunnitella seuraavaa kautta ja istutetaan kasveja niin kauan kuin maa on sula. Marraskuussa istutetaan vielä valkosipulit.”
Joulu–tammikuussa rauhoitutaan hetkeksi ja mietitään tulevia siementilauksia. Sitten alkaakin jo kylvökausi.
Molempien suosikkikohta tontilla ovat sen korkeimmalla kohdalla sijaitsevat kalliot. ”Saariston lapselle ne ovat tuttu näky”, Paraisilta kotoisin oleva Mikael Lindholm sanoo. Kuva: Carolina HusuPuutarhassa kasvaa luonnonkasveja sovussa istutettujen kanssa. Lahopuuta on jätetty myös. ”Jossain pitää olla vähän ryteikköä”, Mikael Lindholm nauraa.
”Haluamme puutarhan sulautuvan osaksi maisemaa sekä säilyttää luonnon monimuotoisuuden”, Tommi Långström sanoo. Tontilla viihtyvätkin monet eläimet, linnut ja hyönteiset.
1920-luvulla rakennetusta talosta remontoidaan tulevaisuudessa kesämökki aikansa tyyliin. Nyt siellä viihtyvät lukuisat vanhat huonekasvit. Kuva: Carolina HusuSeuraavaksi he aikovat remontoida tontilla sijaitsevan 1920-luvun omakotitalon. ”Siitä tulee meille kesämökki”, Långström visioi. Toistaiseksi taloa asuttavat vain pariskunnan lukuisat viherkasvit.
Suunnitelmissa on myös rakentaa kosteikkoalue kalliolle, johon vesi luonnostaan kertyy. ”Projekteja riittää”, Lindholm hymähtää.
Kaiken toiminnan suuntaviivana on historian varjeleminen. ”Jos joskus ehdimme lomaa pitää, tulee silloin koluttua kaikki museot”, hän nauraa.
Riikan tupa, Riikantie 15, Nummi, Lohja
Puutarhurien elämää voi seurata instagramissa tilillä @kukkulanelamaa ja Facebookissa Riikan Tupa, Kukkulan elämää.
- Osaston luetuimmat
