Hengellisillä kesäjuhlilla voi kokea tuhansien muiden kanssa, ettei kulje yksin
Ihmismieli näyttää tarvitsevan irtautumista ahtaista oman elämän ympyröistä, Pekka Särkiö kirjoittaa kolumnissaan.
Elinolosuhteet ovat vaihdelleet kylmän ja lämpimän, sodan ja rauhan, puutteen ja yltäkylläisyyden välillä. Kuva: TuntematonMoni tekee jonkin kesäreissun. Niitä muistelemme ensi talven pakkasissa. Muistot vapaudesta, luonnon vihreydestä, veden lämmöstä, hyvästä seurasta ja kesäherkuista antavat voimia selvitä seuraavaan kesään.
Varsinkin nuoret tarvitsevat kesän tarjoamaa taukoa ja lepoa. Monilta puuttuu elämän mieli ja kodin tuki. Samanaikaisesti ilmastonmuutos, luontokato ja koveneva työelämä ahdistavat. Tulevaisuuden näkymät ovat sumuisia tai puuttuvat. Oman elämän asettaminen suurempiin raameihin voi avartaa näkymiä.
Kävin katsomassa Lahden historiallisen museon uusiutuneen näyttelyn, joka alkoi mannerjään sulamisesta 8000 vuotta ennen Kristusta. Käsityömestari Mervi Pasanen oli tehnyt rautakautisen naisen puvun Hollolan Kirkkailanmäen vanhojen hautalöytöjen perusteella. Lahden kylän palo 19. kesäkuuta 1877 oli toteutettu videoprojektion ja pienoismallin avulla.
Näyttelyn ajallinen perspektiivi on noin 10 000 vuotta elämästä Lahden seudulla. Elinolosuhteet ovat vaihdelleet kylmän ja lämpimän, sodan ja rauhan, puutteen ja yltäkylläisyyden välillä. Aina on jotenkin selvitty. Tämän oivaltaminen tuo toivoa, kun näkymät alle 100 vuoden päähän näyttävät huolestuttavilta.
Ihminen kysyy elämänsä varrella, kuka olen, mistä tulen ja minne olen menossa. Näistä nousee vastauksia perimmäisiin kysymyksiin: olen osa suurta kokonaisuutta. Ihmismieli näyttää tarvitsevan irtautumista ahtaista oman elämän ympyröistä. Mieltä painavat huolten sykkyrät asettuvat suurempiin kehyksiin ja alkavat vähitellen purkautua, kun toivo saa tilaa.
Kesäreissun ei tarvitse suuntautua pitkälle. Stressitasoa voi madaltaa jo lyhytkin pistäytyminen lähiluonnossa. Lääkärit ovat alkaneet määrätä luontohetkiä avuksi ahdistukseen. Nyt luonnossa on paljon koettavaa, kun kaikki elolliset käyttävät kasvun ajan talvivalmisteluihin.
Aina on jotenkin selvitty. Tämän oivaltaminen tuo toivoa, kun näkymät alle 100 vuoden päähän näyttävät huolestuttavilta.
Jotkut etsivät elämän mieltä kauempaa. Keskiajalla monet vaelsivat pyhille paikoille. Tänäkin aikana pyhiinvaellukset Espanjan Pyhän Jaakobin reitille tai kotoisasti lähipitäjien kirkkoihin ovat suosittuja. Sukulaismies Erkki on kertonut kahdesta vaelluksestaan jalkaisin tuohikontti selässä Virmailan kotisaarelta yli 3000 kilometriä Euroopan halki Espanjaan Pyhän Jaakobin haudalle.
Toiset vaeltavat Lapissa tai muualla Suomen luonnossa, jalkaisin, polkupyörällä, tai veneellä. Ihminen on keskellä luontoa ajatuksineen elämän peruskysymysten äärellä muiden luotujen kanssa. Mistä löydän seuraavan ateriapaikan, yösijan tai sateensuojan? Luojan huolenpito ja rakkaus kaikista luoduistaan tulee konkreettiseksi.
Toisille kesäreissu on osallistumista hengellisille kesäjuhlille. Siellä voi kokea tuhansien muiden kanssa, ettei kulje yksin. Yhteinen veisuu, rukous ja ehtoollinen vahvistavat uskoa, samoin kuin osallistuminen rippijuhliin tai perusjumalanpalvelukseen.
Kirjoittaja on kenttäpiispa evp. ja Keski-Lahden vs. kirkkoherra.
- Osaston luetuimmat
