• Olisitko arvannut, että napostelusta kertyy päivän aikana näin paljon kaloreita? Jos tavan lopettaminen ei onnistu, voit kokeilla helpompaakin konstia

    Napostelu voi tuottaa neljänneksen koko päivän kaloreista, mikä hyvinkin voi vastata yhtä ateriaa.
    Kuva: Timo Filpus
    Lukemisto|Ruoka
    6.1.202411:03
    Heikki Arvilommi

    Tutkimusten mukaan ihminen tekee päivässä keskimäärin noin 200 syömiseen ja ruokaan liittyvää päätöstä.

    Päivään kuuluu tutkimusten mukaan keskimäärin 5–6 ruokailutapahtumaa. Kolme niistä on kunnon aterioita, muut välipaloja. Lisäksi pikku napostelu on yhä yleisempää.

    Napostelu ei tunnu ateriaan verrattavalta syömiseltä, mutta se kerryttää pikkuhiljaa paljon ylimääräistä energiaa elimistöön. Ohion yliopistossa selvitettiin, kuinka paljon.

    Tulokset osoittivat, että ainakin USA:ssa napostelu tuottaa lähes neljäsosan ihmisten päivittäisistä kaloreista.

    Tietoja kerättiin lähes 24 000 yli kolmikymppisen ihmisen ruokailutavoista. Ne olivat peräisin 2005–2016 tehdystä kansallisesta ravinto- ja terveyskyselystä.

    Napostelu tuottaa kaloreita salakavalasti, sillä se ei tunnu syömiseltä.

    Napostelu oli hyvin yleistä, sillä niistä kertyi päivässä 400–500 kaloria eli vajaa neljännes koko päivän kaloreista. Se oli monilla enemmän kuin päivän aamiaisesta saatu energia.

    Naposteltavat olivat ravitsemuksellisesti enimmäkseen vaatimatonta laatua. 40 prosenttia oli karkkeja ja herkkuja ja juomia noin 30 prosenttia. Proteiinit, kasvikset ja hedelmät loistivat poissaolollaan. Naposteltavista maitotuotteita ja hedelmiä oli yhteensä vain noin kymmenesosa.

    Niinpä napostelusta tuli päivän mittaan nautitusta ylimääräisestä sokerista kolmannes.

    Verrattuna aterioihin välipaloissa on sokerin ja sokeroitujen juomien lisäksi liikaa rasvoja ja liian vähän proteiineja, maitotuotteita ja hedelmiä.

    Lisää aiheesta
    • Viidesosa perheistä herkuttelee sipseillä viikoittain, joten sillä on väliä, millaisia sipsejä ostetaan.

      Jo lähes puolet alle kouluikäisten energiasta tulee välipaloista – niiden laadun on oltava hyvä

    Tutkittujen joukossa oli myös diabeetikoita. Heidän välipalansa olivat ymmärrettävästi terveellisempiä, sillä he nouodattivat ravinto-ohjeita. Ehkä siksi tutkijat ajattelevat ylioptimistisesti, että meihin muihinkin saattaisi ohjeistus purra.

    Paras tapa korjata tilanne olisi lopettaa tai vähentää napostelu.

    Helpompaa mutta vaikeaa on muuttaa ruokailutapojaan. Namien ja sipsien sijasta voisi popsia porkkanaa tai hedelmiä ja korvata limut vedellä.

    Kirjoittaja on lääketieteen tohtori

    Lisää aiheesta
    • Välipaloja syövät lähes kaikki. Niistä kertyy noin neljäsosa päivän kalorimäärästä.

      Hyvinvointi | Syötkö välipalan väärään aikaan? Se kannattaa ajoittaa tiettyyn aikaan päivästä, jos haluaa ottaa terveyshyödyt irti

    • Viidesosa perheistä herkuttelee sipseillä viikoittain, joten sillä on väliä, millaisia sipsejä ostetaan.

      Jo lähes puolet alle kouluikäisten energiasta tulee välipaloista – niiden laadun on oltava hyvä

    • Ravitsemussuosituksissa halutaan vähentää lihaa ja lisätä kasviksia.

      Terveydenhuolto | THL: Kotimaiset ravitsemussuositukset linjassa pohjoismaisten kanssa – näin suomalaisten halutaan syövän

    • MTK:n 22. liittokokous ja 50-vuotisjuhla Helsingissä 1967. Näkymä juhlaravintolasta.

      Ruoka | Valtaosa meistä ei ole tyytyväinen syömisiinsä, ja tässä piilee ristiriita – ruokasuhde on ihmisen koko historia

    • Kuivamuonassa on usein enemmän hiilihydraattia kuin mitä koira itse ravinnossaan suosisi. Lihakaan ei tarjoa kaikkea. Eläinlääkärit törmäävät toisinaan tapauksiin, joissa koirille on annettu vain lihaa. "Se on täysi katastrofi", sanoo Anna Hielm-Björkmania.

      Lemmikit | "Kuivaruoka ylläpitää matala-asteista tulehdustilaa" – raakaruokinnan riskeistä varoitellaan, mutta prosessoimaton ravinto voi myös suojata koiraa sairauksilta

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle