Parm ohjasi Turussa Paavo Nurmi games -yleisurheilukisojen lähetyksen 18.6. Ryhmä saapui kisapaikalle jo edellisenä päivänä. Olympialaisten televisioinnin suunnittelu alkaa heti edellisten kisojen päätyttyä. Kuva: Pasi Leino
Kuvauslaitteisto saattoi ratkaista Suomelle olympiakullan Atlantassa 1996 – ohjaaja Tapani Parm kertoo, kuinka keihäskaari katkesi kuin kanan lento
Olympialaisten yleisurheilulähetykset televisioidaan koko maailmalle suomalaisella ammattitaidolla. Tapani Parm on toiminut ohjaajana jo 28 vuotta, ja nyt hän siirtää viestikapulan eteenpäin.Tilaajalle
Helsingin olympiastadion on yksi pahimmista paikoista televisioinnin kannalta, Parm paljastaa. Katsomo on niin lähellä juoksuratoja, että kamera osoittaa melkein suoraan alaspäin. Kuva on otettu Turussa Paavo Nurmen stadionilla. Kuva: Pasi Leino”Minuuttia ennen on ihan hiljaista; kukaan ei puhu mitään. Kaikki keskittyvät omaan hommaansa”, Tapani Parm kertaa muistojaan Ateenasta 2004, Pekingistä 2008 ja Lontoosta 2012.
H-hetkellä hän laittaa tunnuksen pyörimään, ja yhtäkkiä kaikki onkin jo ohi. Kolme tuntia on mennyt täydellisesti keskittyen, suunnitelmaa noudattaen ja reagoiden yllätyksiin.
Olympialaisten avajaiset on lopulta onnistuneesti lähetetty miljardiyleisölle maailman joka kolkkaan. Noista lähetyksistä – olympiatulen syttymisistä – ovat jääneet uran upeimmat muistot.
Parm on tuottaja-ohjaaja, joka on tehnyt elämäntyönsä Ylellä urheilun tv-lähetyksissä, erityisesti yleisurheilun ja hiihdon parissa. Hänellä on myös pitkä kokemus olympialaisten televisioinnista.
Atlantassa vuonna 1996 Parm toimi ensimmäistä kertaa ohjaajana, tuolloin pitkissä heittolajeissa. Uransa huipulle hän kipusi Sydneyssä vuonna 2000 ja on sieltä asti toiminut olympialaisissa yleisurheilun kansainvälisen lähetyksen pääohjaajana aina Tokioon 2020 asti.
Pääohjaaja on koko maailmalle tarjottavan tv-lähetyksen kapellimestari. Hän rakentaa katsojille tarinan suoraan lähetykseen eri lajien tiimien ja yli sadan kameran tuottamasta kuvavirrasta.
Ja sitten kaikkein epätodennäköisin tapahtuu: edellisen vuoden maailmanmestarin Natalia Shikolenkon keihäskaari katkeaa kuin kanan lento.
Yleisurheilulähetyksen televisiointi on suomalaisittain ja yleläisittäin ollut perinteikäs tehtävä. Soulin kesäolympialaisista 1988 asti lähetyksen pääohjaaja on ollut suomalainen.
Raimo Piltz ohjasi lähetykset Barcelonaan 1992 asti, Kalevi Uusivuori ohjasi Atlantassa 1996 ja siitä eteenpäin orkesteri on ollut Parmin komennossa. Nyt viestikapula siirtyy jälleen eteenpäin.
”Olen Pariisissa apupoikana konsulteeraamassa Tuomas Jauhiaista.”
Pariisissa Parm ei siis itse enää toimi pääohjaajana. Hänen vastuullaan ovat samat lajit kuin Atlantassa 28 vuotta sitten: kiekon-, moukarin- ja keihäänheitto.
Parm on toiminut koko työuransa Ylellä, vuodesta 1980 saakka. Armeijasta lomilla ollut nuorukainen huomasi sanomalehdessä ilmoituksen Ylen ammattiopistossa alkavasta tarkkailijakurssista, jossa koulittaisiin äänitarkkailijoita, kuvanauhoittajia ja kameraoperaattoreita.
Sitä kautta hän päätyi editoijan ammattiin ja leikkasi erilaisia tv-ohjelmia lopulta yhdeksän vuotta. Sitten aukesi mahdollisuus urheilulähetysten tekemiseen, ja sillä tiellä Parm on ollut vuodesta 1990 asti.
Urheilumiehelle urheilulähetykset ja erityisesti yleisurheilukisat ovat olleet luonteva työympäristö; Parm juoksi nuoruudessaan piiritasolla 100–400 metrin pikamatkoja.
”Olihan se hirveän kiva päästä kaikenlaisia näytelmiä ja muita leikkaamaan. Siitä on ehkä hieman erityyppinen lähestymistapa tähän urheilun ohjaamiseenkin.”
Parmin lähestymistapa on antiikin Kreikan draamasta ja näytelmäkirjallisuudesta tuttu. Hän luo Aristoteleen oppien mukaisen draaman kaaren, jossa on alku, keskikohta ja loppu.
Tietyt henkilöt valikoituvat tarinan päähenkilöiksi, esimerkiksi ennakkosuosikit tai vaikkapa loukkaantumisen jälkeen kentille palaava urheilija.
Jännitettä luodaan välittämällä kuvaa toisen urheilijan suoritusta seuraavan kilpakumppanin reaktioista. Katsoja ohjataan kuvakerronnan keinoilla luomaan emotionaalinen suhde urheilijaan ja samaistumaan tämän tunteisiin. Lähikuvaa ja kasvoja näytetään paljon.
Pääohjaaja valikoi kansainväliseen lähetykseen kuvaa 110–120 kameralta.
Joskus dramatiikkaa syntyy ei-toivotuilla tavoilla. Ateenassa 2004 Parm joutui viestittämään kisojen tapahtumaohjaukseen, että pian alkavaa palkintojenjakoa on lykättävä, sillä korkeushypyn huipennus venyisi sen päälle.
”Seuraava, mitä tapahtuu, on fanfaari, kun palkintojen jako alkaa.”
Samaan aikaan koko stadion kohahti, kun olympiakulta ratkesi kuvan ulkopuolella Stefan Holmin eduksi.
Hieman myöhemmin olivat vuorossa kolmiloikan ratkaisuhypyt, ja kuinka ollakaan, päälle osui palkintojenjako. Sama kuvio toistui jälleen.
”Palkintojenjaon taustalla Christian Olsson juoksee Ruotsin lipun kanssa takasuoralla.”
Ohjaajan kädet olivat sidotut, sillä lähetyksen tilaaja Olympic Broadcasting Services (OBS) edellyttää kaikkien palkintojenjakojen näyttämisen.
Tapani Parm
Syntynyt vuonna 1960 ja on kotoisin Espoosta.
Elää avoliitossa Päivi-puolisonsa kanssa, ja perheeseen kuuluu lisäksi kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.
Ensimmäistä kertaa olympialaisten tuotannossa Los Angelesissa (1984) kuvanauhoittajana. Apuohjaajana Barcelonassa (1992) ja Lillehammerissa (1994). Atlantasta (1996) alkaen ohjaajana eri lajeissa.
Olympialaisissa kansainvälisen yleisurheilulähetyksen pääohjaajana Sydneystä (2000) Tokioon (2020) asti sekä kolme kertaa avajais- ja päättäjäisseremonian kansainvälisenä pääohjaajana.
Urheilun lisäksi on ohjannut näytelmiä, kuudet Linnan juhlat ja useita Urheilugaala-lähetyksiä sekä presidentti Mauno Koiviston hautajaislähetyksen.
Harrastaa luonnossa ulkoilua, tykkää ratkaista sudokuja ja opiskelee espanjaa ja unkaria Duolingo-sovelluksella.
Atlantassa 1996 kameratekniikka puolestaan puuttui keihäskisan kulkuun, ja kuka tietää, saattoi auttaa Heli Rantasen legendaariseen olympiavoittoonsa. Toimitsijat olivat määränneet vaijereiden varassa roikkuva kameran parkkeerattavaksi kentän toiseen päähän.
Ja sitten kaikkein epätodennäköisin tapahtuu: edellisen vuoden maailmanmestarin Natalia Shikolenkon keihäskaari katkeaa kuin kanan lento – sormen paksuiseen vaijeriin. Hän sai uusia heittonsa, mutta se jäi vaijeriin kilpistynyttä heittoa lyhyemmäksi.
”Jälkipyykkiä ei minun korviini kuulunut, mutta siihen se johti, että seuraavan kerran tämmöinen ilmassa menevä härveli nähtiin vasta Riossa 2016.”
Reissupäiviä, vierailtuja maita ja kameravaraston lattialla nukuttuja tirsoja on kertynyt valtava määrä.
Kisajärjestelyiden ohella myös televisiointi on muuttunut ja kehittynyt. Atlantassa 1996 heittolajeja kuvattiin 7 kameralla, kun niitä Pariisissa tänä päivänä on 15 kappaletta.
Pelkkiä juoksuja kuvataan 35 kameralla, ja kenttälajituotannoissa on yhteensä 80 kameraa. Pääohjaaja valikoi kansainväliseen lähetykseen kuvaa 110–120 kameralta.
Ylen henkilökunnasta noin 115 ammattilaista tulee Suomesta ja yhteensä noin 60 henkilöä Virosta ja Ruotsista. OBS hankkii lisäksi vajaat 300 henkilöä ympäri maailman.
”Kameraoperaattorit, äänitarkkailijat, hidastusten ajajat ja muu jengi”, Parm luettelee ammattilaisia.
Ohjaaja Tapani Parm kertoo, että ammatillinen katse pyrkii pintaan myös silloin, kun hän katselee urheilua kotisohvalla. Kun ratkaisuhetket koittavat, hänkin pääsee urheilumiehenä mukaan tunteeseen. Kuva: Pasi LeinoKokeneelle ohjaajalle on kertynyt matkansa varrella kokemusta arviolta 60–70 urheilulajin ohjaamisesta. Oudoimmat lajit lienevät kriketti, petankki ja kehonrakennus.
Reissupäiviä, vierailtuja maita ja kameravaraston lattialla nukuttuja tirsoja on kertynyt valtava määrä. Parm kertoo saaneensa oppia eri kulttuurissa eläneiltä ihmisiltä paljon uransa varrella. Ystävyyssuhteitakin on syntynyt.
Toisaalta aikaa vievä työ on vaatinut verokseen kaksi avioeroa.
Parmin aikeena on viettää eläkepäivillään aikaa ulkomailla. Aikaa tulee varmasti vietettyä myös Unkarissa, sillä Parmilla ja hänen avopuolisollaan Päivillä on siellä kakkosasunto.
Maalaismiljöössä sijaitsevalla asunnolla heillä on koira, kolme hevosta ja pari kissaa. Ja suomalainen sauna heidän rakennuttamastaan talosta tietysti löytyy.
Unkarilaiselta urakoitsijalta saunan tilaaminen oli oma lukunsa, sillä sikäläinen käsitys saunasta on ilmeisesti perinteistä suomalaista makua hieman kirjavampi.
”Saatiin onneksi urakoitsija ylipuhuttua: ei monen väristä puuta tai radiota ja ledivaloja.”
- Osaston luetuimmat
