Osa taloista ei kelpaa enää remonttilainan vakuudeksi ‒rakennusammattilaisen mielestä moni vanha omakotitalo kannattaisi mieluummin purkaa kuin korjata
Vanhoista taloista käyttökelpoisia ovat usein enää vain runko ja vesikatto. Eristykset, ikkunat, ovet, vesiputket, viemärit, sähköt, salaojat ja sadevesijärjestelmät pitäisi ammattilaisen mukaan uusia ‒ lämmitysjärjestelmää unohtamatta.Tilaajalle
Tyypillinen näky maaseudulla ja taajamien reunoillakin. Talo seisoo ryhdikkäänä, mutta energiaremonttiin uppoaisi todennäköisesti useita kymmeniä tuhansia euroja. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariKiinteistöjen ja asuntojen arvot ovat laskeneet ruuhka-Suomen ulkopuolella niin, että lainan saanti peruskorjauksiin voi joissakin tapauksissa olla mahdotonta
Asunto-Lieksa Oy:n kiinteistönvälittäjälle Irja Kiiskiselle tilanne on tuttu.
"Ostajakaan ei saa välttämättä enää lainaa taloa vastaan. Pankki voi sanoa, että ihan hyväkuntoinen talo, mutta tingi puolet hinnasta.”
Periaatteessa remontin arvon pitäisi nostaa saman verran kohteen hintaa, mutta se ei ole Kiiskisen mukaan ollut todellisuutta enää pitkään aikaan.
"Eivät remontit nosta enää paljonkaan arvoa. Hissiremontit saattoivat vielä yhteen aikaan mennä lähes sellaisenaan asunnon arvoon, mutta niidenkin vaikutus on ajan mittaan laskenut. Sama koskee putkiremontteja.”
Energiatodistuksen luokilla ei maaseudulla oikein tee mitään, Kiiskinen väittää.
”Laskelmat eivät päde todellisuuteen. Yhdessäkin talossa energiatodistuksen mukaan kulutus sähköllä ja apuna puulla lämmitettävälle talolle oli laskettu 20 000 kilowattitunniksi, kun sähköyhtiön mukaan kulutus oli 8000 kilowattia.”
Energiatodistus tulee määräysten mukaan esittää aina, kun rakennus vaihtaa omistajaa.
”Tämä kierretään usein talokaupoissa. Kauppakirjaan merkitään, että ostaja hankkii energiatodistuksen kustannuksellaan, jos sen tarvitsee.”
Kiiskinen tulkitsee suorasukaisesti, että energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen tarkoitus tuntuu olevan maaseudun autioittaminen.
”Ei kaikilla ole mahdollisuutta tällaisiin remontteihin. Ihmiset muuttavat sitten osakkeisiin.”
”Tämä tuntuu vastaiskulta suuntaukselle, joka on viime aikoina saanut nuoret ja monet viisikymppisetkin muuttamaan maaseudulle.”
Vuosikymmeniä vanhojen rakennusten kanssa työskennellyt laukaalainen rakennusmestariyrittäjä Pekka Hämäläinen kyseenalaistaa iäkkäisiin taloihin tehtävät remontit.
”Moni talo kannattaisi mieluummin jyrätä maan tasalle ja tehdä kunnolla uusi tilalle.”
Hämäläinen ymmärtää, että osa haluaa pelastaa vanhoja taloja tunnesyistä.
”Mutta se ei poista sitä, että homma on usein rahan tuhlausta. Muutama kymppitonni huonokuntoisen talon korjauksiin on hukkaan heitettyä.”
Eikä Hämäläinen tarkoita selvästi huonokuntoisia mörskiä, vaan ihan asiallisen oloisia rakennuksia, kuten suorana seisovia rintamamiestaloja.
”Jo perustukset voivat olla heikot ja huonosti eristetyt. Pitäisi kaivaa salaojat, uusia sadevesijärjestelmät ja laittaa routaeristeet. Kun öljy oli halpaa, taloja tehtiin niin vähillä eristeillä, että styroksia voi olla vain seinien alla.”
”Vanhassa talossa seinän eristevahvuus on liian ohut. Yläpohjassa voi olla liian vähän tilaa eristeille. Ikkunat ja ovet ovat aikansa eläneet. Kaikki tekniikka, kuten viemärit, vesijohdot ja sähköt pitäisi uusia.”
Käytännössä talosta voitaisiin hyödyntää vain runko ja vesikatto.
Jotkut ovat jo päätyneet vanhan kotitalon purkamiseen ja uuden rakentamiseen. Hämäläinen tietää kotikylältään yhden tapauksen.
”Jos jotakin pitäisi tukea, niin vanhojen talojen purkamista”, hän sanoo.
Iso ongelma remonttivaatimuksissa on kysyntäpiikki, jonka direktiivin muutos synnyttäisi. Eri puolilta kuuluu viestejä, että remontteihin on nykyiselläänkin hankala saada edes yhtä tarjousta.
Riittäisikö Suomessa tekijöitä?
”Kyllä riittää”, vakuuttaa alan työntekijöitä edustavan Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.
”Lvi-alalla voi olla ajoittaista työvoimapulaa, mutta sekin keskittyy kasvukeskuksiin.”
Palosen mukaan pulaan vaikuttaa ainakin osin se, että vanhan rakennuskannan korjauksissa viivytellään viimeiseen saakka.
”Korjausvelkaa ehtii kerääntyä. Päätöksiä lvi-saneerauksista tehdään vasta, kun putket poksahtelevat. Silloin voi olla vaikea saada urakoitsijaa.”
Oletettavaa on, että myös remontoinnin ja uusien lämmitystekniikoiden hinnat nousevat, jos kolmasosa rakennuksista on korjattava tietyn ajan sisällä.
Jos EU:n kaavailut toteutuisivat, energiaremonttien tarve on valtava: kunnostusta edellytetään paitsi omakotitaloilta, myös kerros- ja rivitalojen huonoimmalta osalta ‒ unohtamatta valtavaa julkisten rakennusten massaa.
Myös materiaalien yhtäaikainen kysyntä voi muodostua ongelmaksi. Esimerkiksi Huvila ja huussi -ohjelman alkavan kesän kuvaukset jouduttiin perumaan, kun materiaalitoimitukset ovat tässä maailman tilanteessa muuttuneet liian epävarmoiksi.
Ymmärrän, että vanhoja taloja pelastetaan tunnesyistä. Mutta se ei poista sitä, että homma on usein rahan tuhlausta.
Lue myös
- Osaston luetuimmat
