Taustamusiikin soittamiseen pikkujouluissa voi tarvita luvan

Firman pikkujouluissa voi soittaa vapaasti kansanlauluja ja vanhempia joululauluja, sillä niihin ei tarvitse pyytää lupaa Teostolta.

Musiikki kuuluu olennaisesti niin työpaikan kuin harrastusporukan pikkujouluihin, joiden vietto alkaa yleensä marraskuun puolivälissä.

Juhlan tärkeydestä kertovat myös tilastot. Tapahtumatilojen varauspalvelu Venuun vuonna 2023 tekemän kyselyn mukaan 94 prosenttia suomalaisista piti tärkeänä, että työpaikalla järjestetään pikkujoulut.

Etäpikkujoulut eivät ihmisiä enää innosta, vaikka muita tapahtumia järjestetäänkin yhä myös etänä tai hybridisti.

Vastaajien parhaisiin pikkujoulumuistoihin kuului eri muodoissa musiikkia: esitys, karaoke, DJ tai livebändi.

Lotta Laurikainen mainitsee kasvatustieteen gradussaan (2019) pikkujoulut myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Hänen tutkielmaansa varten tekemistä haastatteluista selviää työntekijöiden odottavan yritykseltä rahallista panostusta yhteiseen tekemiseen. Sekään ei ole lopulta ratkaisevaa.

”Vaikka yritys ei tarjoa yhteisiä vapaa-ajan aktiviteettejä kuten pikkujouluja, koettiin tärkeäksi toteuttaa näitä omalla kustannuksella, sillä ne ovat tiimihengen nostattamista”, Laurikainen kirjoittaa.

Yhteisöllisyyttä tukemaan kannattaa valita tilanteeseen sopiva musiikki.

Pikkujoulujen suosikkibiisejä ei Suomessa ole virallisesti kartoitettu, mutta jotain voidaan päätellä vaikkapa Spotifyn valmiista soittolistoista.

Niiltä löytyy perinteisten joululaulujen ohella uusia pop- ja rockhittejä, joiden vauhdikkaat rytmit ohjaavat juhlaväen tanssilattialle.

Soittolistoja selaamalla nousevat esiin tutut kotimaiset artistit, kuten Antti Tuisku, BEHM, Kaija Koo ja JVG tai vaikkapa Nightwish.

Vanhoilla klassikoillakin on kemuissa paikkansa, esimerkkinä Vesa-Matti Loirin tulkinnat ja Juice Leskisen ikimuistoinen jouluralli Sika.

Tarvitset luvan musiikin julkiseen esittämiseen firman pikkujouluissa Teostolta, jos yrityksessä on enemmän kuin 25 työntekijää.

Lupa tarvitaan musiikin esittämiseen ja soittamiseen, oli kyse sitten suoratoistopalvelusta, trubaduurin musisoinnista tai yhteislaulutilaisuudesta.

Kappaleet ovat vapaita tekijänoikeudesta, kun musiikin tekijöiden (säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan) kuolinvuodesta on yli 70 vuotta.

Kaikilta osin tekijänoikeusvapaita ovat usein esimerkiksi kansanlaulut, joita ei ole sovitettu uudelleen. Tähän ryhmään kuuluvat myös vanhemmat joululaulut.

Valmiin taustamusiikin lisäksi soitto- ja laulutaitoiset kollegat voivat tarttua kitaraan, pianoon tai esimerkiksi huiluun. Perinteiset nuottivihot kannattaa etsiä valmiiksi yhteislauluja varten.

Jos omia soittimia ei porukasta löydy, voi vaikka vuokrata karaokelaitteet laulua säestämään. Sävelpuhtautta tärkeämpää on laulamisen ilo, olitpa sitten konkari tai ensi kertaa mikrofonin ääressä.

Musiikille ei myöskään pidä antaa liikaa painoarvoa, jotta vapaa seurustelu ja hyvä jouluinen ruoka eivät pääse unohtumaan.