Joukko tunnettuja kirjailijoita teki lukemisesta nuorille niin helppoa kuin se ikinä voi olla mahdollista

Nyt jos koskaan on kirjaan tarttuminen tehty helpoksi. Vaaleanpunaiset kannet houkuttelevat yksityiskohdillaan. Sivuille tallennetut novellit ovat sen verran lyhyitä, että ne eivät ole mahdoton urakka edes vähemmän lukeville. Lisäksi kaikki kirjan tekstit ovat ammentaneet inspiraationsa tutusta Liisa Ihmemaassa -tarinasta.

Tästä Ihmemaahan -novellikokoelman kirjoittajakaarti herättää kunnioitusta. Oman tulkintansa klassikkosadusta ovat loihtineet muun muassa Tommi Kinnunen, Siiri Enoranta, Anniina Mikama ja Marisha Rasi-Koskinen.

Kirjailijat ovat mitä ilmeisemmin saaneet hyvin vapaat kädet teksteihinsä. Monessa niistä esiintyy päähenkilönä Liisa, mutta kuulemme myös muun muassa Herttakuningattaren sydämen asioista ja Tyyris Tyllerön identiteettikriisistä.

Joissain novelleissa hypätään Lewis Carrollin alkuperäisen romaanin tapaan fantasiamaailmaan, mutta itse asiassa ehkä jopa herkullisempia ovat kertomukset, jotka tuovat palan ihmemaata tosielämään.

Kirja alkaa Juuli Niemen novellilla, jossa ystäväjoukko hyvästelee lapsuutensa ennen siirtymistä seuraavaan kouluun. Vaikka kaninkoloon hyppäämisen sijaan nuoret kaivavat pienen kuopan leikkipaikan hiekkalaatikkoon, on helppo ymmärtää, että nuoruus on seikkailu Ihmemaassa, eikä sieltä voi palata muuttumattomana. Nuoruuden ehdottomuus herkistää.

Dess Terentjevan Kadonneen irveen laulu koostuu säkeistä ja on muita novelleja raskaslukuisempi. Tarkka lukeminen palkitaan kuitenkin oivaltavilla sanaleikeillä: ”Rokki soi, niinku Alice, but make it Cooperi.”

Siiri Enorannan Lissut näyttää, millainen utopia syntyisi, jos kaikki maailman liisat pääsisivät puikkoihin.

Suosikkinovellikseni nousee lopulta Tommi Kinnusen Päärynä, jossa opiskelijoiden bilekämpän humalanhuuruisesta yöstä nousee esiin Ihmemaasta tuttuja hahmoja. Joskus tavallinen elämä on täynnä ihmeitä, niitä ei tarvitse kaninkolosta saakka etsiä.

Novellien väliin on ripoteltu hieman irralliselta tuntuvia Alisen ääni -tekstejä. Vasta kirjan lopussa näiden sivujen lukeminen palkitsee, kun sosiaalisesta mediasta tuttu reissukaipuu eli wanderlust taipuu muotoon wonderlust. Koska kukapa ei ihmeitä kaipaisi?

Siri Kolu ja Salla Simukka (toim.): Tästä Ihmemaahan. 160 sivua. WSOY. Kuva: WSOY