
Keskitalven pakkasöinä kelpaa katsella taivaalle, sillä tarjolla on paikasta ja ajankohdasta riippuen tähtiä, kuunvaloa ja revontulia.
Mutta kuinkahan monta tähteä paljain silmin pystyy näkemään, jos taivaalla ei ole pilviä?
Oman näkökyvyn lisäksi tähtien näkemiseen vaikuttaa muun muassa valosaasteen määrä. Valosaasteella tarkoitetaan varsinaisen valaistavan kohteen ulkopuolelle karkaavaa keinovaloa.
Jos on nähnyt yöllä otettuja satelliittikuvia Maasta, suurkaupungit lukuisine valoineen erottuvat kuvassa keltaisina läikkinä.
Tämän lisäksi kannattaa huomioida, että kuivassa ilmassa tähdet näkyvät paremmin kuin kosteassa, eivätkä ilmansaasteetkaan paranna tähtien näkyvyyttä.
Vielä sellainenkin asia pitäisi ottaa huomioon, että korkealla tähdet näkyvät paremmin kuin merenpinnan tasolla.
Suomalaisille tuttu Teneriffa Kanariansaarilla on tunnettu tähtimatkailukohde.
Tällaiset otolliset, eli kuivat ja korkealla sijaitsevat olosuhteet ovat esimerkiksi Atacaman autiomaassa Chilessä. Tähtimatkailu onkin alueella kukoistavaa liiketoimintaa.
Myös suomalaisille tuttu Teneriffa Kanariansaarilla on tunnettu tähtimatkailukohde.
Oikein hyväsilmäisen ihmisen on mahdollista havaita ilman apuvälineitä kohteita, joiden näennäinen kirkkaus on alle 6,5 magnitudia.
Arkijärjen vastaisesti kirkkaiden kohteiden magnitudia ilmaistaan pienemmällä numerolla kuin himmeiden, ja siksi esimerkiksi täysikuun näennäinen kirkkaus on –12 ja oman tähtemme Auringon –27 magnitudia.
Kohteita, joiden näennäinen kirkkaus on alle 6,5 magnitudia, on planeettamme yötaivaalla 9 096. Ihminen voi kuitenkin sijaita vain yhdellä pallonpuoliskolla kerrallaan, joten määrä putoaa heti noin 4 000:een.
Tämäkin luku on vain teoreettinen, sillä käytännössä onnekas ihminen voi nähdä omin silmin tuhat tähteä kerralla.