”He halusivat tuhota kaiken ruuan, että emme pysyisi hengissä”, sanoo ukrainalainen viljelijä Volodymyr Lysenko sanoo. Kuva: Yle
Ukrainalainen maatalousyhtiö on menettänyt sodan aikana 250 peltohehtaaria, mutta viljelijät eivät anna periksi, selviää Ylen dokumentista
Ylen Ulkolinja-dokumentti Sota vehnästä tarkastelee, miten ruuasta tuli maailmanlaajuinen ase. Ukrainalaiset viljelijät ja suuren maatalousyhtiön johtaja kertovat menetyksistään.Tilaajalle
Ylen Ulkolinjan dokumentti Sota vehnästä keskittyy Ukrainan raunioituneille maatalousalueille. Kuva: YleEnnen Venäjän hyökkäysssotaa Ukraina ja Venäjä tuottivat neljäsosan maailman vehnästä. Ukraina on kuulunut viiden suurimman maissin-, vehnän- ja ohranviejän joukkoon, selviää Ylen Ulkolinja-dokumentista Sota vehnästä (The War over Wheat).
Dokumentissa tarkastellaan, miten vehnästä tuli sodankäynnin koko maailmaa koskettava ase. Näkökulma on Venäjän hyökkäyssodan alussa pikemminkin kuin nykyhetkessä.
Venäjä on iskenyt viljavarastoihin ja satamiin, joiden kautta viljaa kuljetettiin maailmalle. Eri viljojen hinnat nousivat maailmanmarkkinoilla sen jälkeen pilviin. Maailman ruokaohjelman (WFP) pääjohtaja David Beasley sanoo dokumentissa, että sodalla on globaalisti suurempi vaikutus kuin millään muulla tapahtumalla toisen maailman jälkeen.
Ranskalaisdokumentissa tietoa ja näkemyksiään antavat muun muassa ukrainalaiset ministerit ja asiantuntijat. Eräs suurimman ukrainalaisen maatalousyhtiön Nibulonin johtaja Andri Vadaturskyi kertoo, että sodan aikana yhtiö menetti 250 000 hehtaaria.
”Venäläiset ovat keränneet meidän mailtamme kaiken viljan eli he ovat vieneet leipämme”, Vadaturskyi toteaa vakavana. Hän jatkaa yrityksen johtajana isänsä jalanjäljissä. Isä teki Nibulonista Ukrainan yhden tärkeimmistä yrityksistä.
Tänä vuonna tuotetun dokumentin mukaan Venäjä ei pyri ainoastaan valloittamaan Ukrainaa vaan myös saamaan maailman vehnänviennin Venäjästä riippuvaiseksi. Venäjän vehnänvienti on kasvanut nyt suuremmaksi kuin koskaan ja sen vehnäsadot ovat ennätyksellisiä.
Maataloustuotteiden vientiin vaikuttamalla Venäjä pyrkii horjuttamaan maailman taloutta ja sitouttamaan liittolaisensa valtapiiriinsä. Dokumentin mukaan Venäjä-myötämieliset maat, jotka pyrkivät rakentamaan järkeviä suhteita Venäjän kanssa, saavat venäläisen viljan halvemmalla hinnalla kuin siihen kriittisesti suhtautuvat maat. Kyse on kiristysdiplomatiasta.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan elintarvikkeiden kallistuminen ei johdu hänestä. Kuva: YleViljantuonnin vaikeutuminen kolmansiin koskettaa kaikkein heikoimpia ja haavoittuvassa asemassa olevia maita esimerkiksi Pohjois-Afrikassa. Esimerkiksi puolet Egyptiin kuljetetusta vehnästä tulee Ukrainasta ja Venäjältä.
Asiantuntijoiden lisäksi ohjelma antaa äänen ukrainalaisille viljelijöille, joita Venäjän hyökkäyssota on koetellut ankarasti. Haastattelut on kuvattu raunioituneilla tiloilla, joista on jäljellä vain tuulessa heiluvat muistojen kuoret. Koko elämän työ ja leipä. Menetystä säestää melankolinen musiikki ja arkistovideo tulessa roihuavasta pellosta.
Eräs viljelijä muistelee, miten sodan alettua Venäjä pommitti tuotantotiloja, sähkögeneraattoreita, työpajoja, toimistoja ja ampui droneilla suoraan kyläläisiä kohti.
”He halusivat tuhota kaiken ruuan, että emme pysyisi hengissä”, kertoo ukrainalainen viljelijä Volodymyr Lysenko.
Ukrainalaisviljelijöiden asenne on kaikesta huolimatta periksiantamaton. Lysenkon mukaan viljelijät jatkavat yhä kylvöjä ja sadonkorjuuta. Leipä ei saa loppua.
Juttua korjattu 2.5. klo 8.58: Jutussa kerrottiin aiemmin virhellisesti, että Ukraina tuotti ennen sotaa neljäsosan maailman vehnästä. Korjattu juttuun, että Ukraina ja Venäjä tuottivat yhdessä neljäsosan vehnästä maailman markkinoille.
YLE TV1 sunnuntai 23.30–00.25
Ukrainalaiset viljelijät palaavat tuhoutuneille maatiloillensa dokumentissa. Kuva: Yle- Osaston luetuimmat
