Siitepölykausi alkoi jo ja allergisten riesaksi on ilmestynyt uusi kasvi

Aurinkoinen kevätpäivä ja lempeä etelätuuli hivelevät mieltä pitkän talven jälkeen. Siitepölyallergikon nenää ja silmiä ihana kevätsää kuitenkin lähinnä kirvelee.

Itse asiassa allergiakausi korkataan jo keskellä talvipakkasia. Suomen tammikuussa ei tietenkään kuki vielä mikään, mutta siitepölyt eivät pysähdy valtion rajalle. Keskieurooppalaiset pähkinäpensaat ja lepät julistavat talven päättyneeksi jo siinä vaiheessa, kun vuosi on vielä nuori.

Kaikenlaisia siitepölyjä livahtaa kaukokulkeumina Suomen ilmatilaan jopa useita kuukausia ennen kuin sama kasvi kukkii Suomessa, kertoo Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Siitepölyä levittävien kasvien kukinnan alkaminen riippuu Suomessa aina vahvasti säästä.

Ennen lumien sulamista täällä kukkivat pähkinäpensaat ja lepät, mutta kotimaisen pölysesongin alkamista on mahdotonta ennustaa tarkkaan. Yleensä kausi alkaa maaliskuussa, mutta joskus mennään huhtikuulle. Yli tuhat kilometriä pitkässä maassa pölyä on eri aikaan eri paikoissa aivan erilaisia määriä.

Koivu on yleisin siitepölyallergian aiheuttaja, ja se alkaa yleensä kukkia huhtikuussa tai joskus vasta vapun jälkeen. Siinä vaiheessa siitepölykausi ei ole kuitenkaan vielä lähelläkään loppua.

”Siitepölyihin pätee televisiosta tuttu sanonta ’eikä tässä vielä kaikki’”, Ijäs tiivistää.

Kesäkuussa on heinien vuoro kukkia, ja heti perään pujo aloittaa nenien ja silmien kutittamisen. Pujo kukkii pitkään, ja jos oikein ikävä pujovuosi sattuu, kasvin sivuversot saattavat äityä kukkimaan vielä syyskuussa.

Ilmastonmuutos ei ole omiaan helpottamaan allergikkojen elämää. Suomen kasvuolot ovat vähitellen muuttumassa otollisiksi tuoksukille, joka on Keski-Euroopassa yleisesti allergiaa aiheuttava kasvi. Tuoksukin siitepölyä tulee nykyään kaukokulkeumana elo–syyskuussa.

Tuoksukin siemeniä on jo levinnyt Suomeen, mutta Ijäksen mukaan toistaiseksi on arvoitus, miten laajalle alueelle kasvi juurtuu ja mihin sen kukinta tulee Suomen leveyspiireillä asettumaan.

Koska ilmastonmuutos todennäköisesti aikaistaa Keski-Euroopan kasvien kukintaa ja tuoksukki puolestaan tulee venyttämään kotimaisen siitepölykauden kestoa, allergikkojen elämä ei jatkossa ainakaan helpotu.

Jo nykyisellään kaikkein pahimmin allergiset voivat saada oireita 9–10 kuukauden ajan vuodessa.

Etukäteen on mahdotonta sanoa, mikä kasvi kukkii minäkin vuonna erityisen runsaasti. Edellisen vuoden norkkojen perusteella on mahdollista päätellä, millainen pölypotentiaali saattaisi olla luvassa, mutta lopputulokseen vaikuttavat erityisesti säät.

”Ilmassa voi olla valtavasti pölyä, jos kevät alkaa ryminällä ja kasvit aloittavat kukinnan ripeästi”, Ijäs kertoo.

Aurinkoinen ja tuulinen sää saa siitepölypilvet liikkeelle, mutta vastaavasti sade laskee ilman siitepölypitoisuutta nopeasti ja tehokkaasti.

Jos ei itse kärsi siitepölyallergioista, voi olla jopa vaikea ymmärtää, miten sellainen lähes näkymätön asia kuin siitepöly voi rajoittaa toisten ihmisten elämää. Ei kukaan kuitenkaan ole tilannut itselleen siitepölyallergiaa. Tuskin kukaan jatkaisi allergian kanssa elämistä, jos vaivat voisi poistaa nappia painamalla.

Allergiaoireita ei kuitenkaan aina oteta tosissaan, Ijäs huomauttaa. Jos vaikka perheen vanhemmilla ei ole siitepölyallergiaa, mutta lapsella on, lapsen nenän niiskutus saatetaan kuitata pikku flunssana.

Hoitamaton allerginen nuha kuitenkin lisää riskiä sairastua astmaan, tai se voi pahentaa olemassa olevaa astmaa.

”Allergiaoireet voivat vaikuttaa vireyteen, keskittymiskykyyn, unen laatuun, koulumenestykseen, töiden suorittamiseen ja vaikka mihin. Lisäksi allergiakautena ihminen joutuu todennäköisesti rajoittamaan ulkona olemistaan”, Ijäs listaa.

Hän toivoo, että Suomessa otettaisiin mallia muista Pohjoismaista ja alettaisiin tehdä allergioiden siedätyshoitoja nykyistä enemmän.

”Allergialääkkeistä on toki apua, mutta ne hoitavat oiretta eivätkä oireiden syytä.”