Seppälän lammastilalla on takana kuukauden kestänyt karitsointi, jolloin joka yö on pitänyt herätä lampolaan avuksi, kertoo Anu Turu. Kuva: Riitta Mustonen
Paimenlomat kiinnostavat kaupunkilaisia – asiakkaita tullut Saksasta asti
Karitsojen ruokkiminen pullolla oli Paula Lappalaisen mielestä ”ihan mieletön juttu”.TilaajalleMiehikkälä
Paula Lappalainen aikoo ensi kesänäkin mennä paimenlomalle Seppälään.Seppälän lammastila Miehikkälässä on yksi paimenlomia tarjoavista paikoista. Paimenlomat tilalla alkoivat, kun Anu ja Harri Turu ostivat peltomaata neljän kilometrin päästä omasta tilakeskuksestaan vuonna 2013. Kaupan mukana tuli vuonna 1985 rakennettu omakotitalo, joka vapautui Harrin vanhempien käytöstä vuonna 2019.
”Talon ympärillä on yksi keskeinen laidunalueemme, jolla laiduntaa 150–200 lammasta. Me käymme siellä joka päivä, ja asiakkailla on mahdollisuus tulla hoitamaan eläimiä meidän kanssamme”, Anu Turu kertoo.
Turut vuokraavat taloa kesäkaudella 2–6 päiväksi alkaen 115 euroa/vuorokausi. Talossa on tilaa kymmenelle hengelle. Turuilta voi lisämaksusta tilata taloon aamiaisen tai vaikka nyhtökaritsamenun.
Tuusulalainen Paula Lappalainen on kahden naisystävänsä kanssa lomaillut Seppälän lammastilalla useaan otteeseen viikonlopun tai pidennetyn viikonlopun. Aiemmin naiset olivat hakeneet Metsähallituksen paimenlomiin, jotka suuren suosion takia arvotaan, mutta heitä ei ollut onnistanut.
Sitten he löysivät Lapin paimenlomat Simossa ja olivat muutaman kerran siellä, kunnes vastaava paikka löytyi paljon lähempää Miehikkälässä.
”Tämä on muuttanut suhtautumista lammaselinkeinoon – miten rankkaa se on ja miten hyvin lampurin täytyykään tuntea lampaansa.”
”Ollaan oltu tosi iloisia, kun ollaan päästy Seppälän lammastilalle. Nämä eroavat Metsähallituksen lomista siinä, että voidaan olla tiiviissä vuorovaikutuksessa lampurin kanssa. Ollaan päästy näkemään lammastilan elämää”, Lappalainen kiittää.
Työtehtäviä lomalaisilla ei ole, mutta Lappalaisesta on ollut iso bonus päästä osallistumaan lammastilan töihin. Vastuu on kuitenkin aina isäntäväellä.
”Ollaan oltu siirtämässä lampaita ja seurattu, miten hienoa työtä koirat tekevät. Ihan mieletön juttu on ollut päästä pulloruokkimaan karitsoja.”
Tulevana kesänä Lappalainen harkitsee paimenloman varaamista elokuulle, kun tilalla on silloin pieniä kesäkaritsoja.
Paimenloman hintaa Lappalainen pitää kohtuullisena.
”Maksamme vain majoituksesta. Kyseessä on omatoimiloma, laitamme itse ruokaa ja lämmitämme saunaa. Mutta samalla hinnalla saa tämmöisen lammastilaelämyksen.”
”Itsellä oli nostalginen fiilis, kun lapsuudessa on viettänyt aikaa maaseudulla mummolassa. Tässä oli lehmätilakin naapurissa ja metsää, missä kävimme marjastamassa ja sienestämässä”, Lappalainen kehuu.
Paimenlomat sopivat Lappalaisen mielestä kaikille, joita maaseutu ja eläimet kiinnostavat.
”Itse en ollut erityisen kiinnostunut eläimistä. Ajattelin, että ihan kiva, jos siellä on sitten lampaita. Mutta tämä on muuttanut suhtautumista lammaselinkeinoon – miten rankkaa se on ja miten hyvin lampurin täytyykään tuntea lampaansa.”
Seppälän lammastilalla on myös pieni puoti, mistä voi ostaa tilan tuotteita, kuten lankoja, taljoja ja lihaa. Sekin on innostanut naisia, sillä kaikki neulovat paljon.
”On ollut iso bonus lomassa, että olemme nähneet, mistä villa lähtee ja mikä on sen prosessi lankakeräksi. Ja millaisia haasteita lampurilla on, että saa villat jalostukseen.”
Lappalaisen mielestä paimenlomasta ei jäänyt pelkästään romanttinen kuva maaseudusta ja sen rauhasta, vaan se on pannut ajattelemaan omaa suhdetta lihan ja villan tuotantoon.
”Se on myös muuttanut suhtautumista lihan syöntiin, kun olemme nähneet, miten vastuullinen tila Seppäläkin on. Sitä pohtii valintojaan kaupan hyllyllä ja ottaa selvää lihan alkuperästä.”
Paimenlomia järjestävät Metsähallituksen lisäksi monet tilat eri puolilla Suomea, ja lomalaisten tehtävät ja vastuut vaihtelevat. Anu Turun mukaan Seppälässä olleet lomalaiset ovat olleet lomiinsa tyytyväisiä.
Seppälän lammastilalla on myös pieni puoti, mistä voi ostaa tilan tuotteita, kuten lankoja, taljoja ja lihaa.Enemmänkin asiakkaita Seppälään mahtuisi. Turut ovat hakeneet Leader-hankkeesta kehittämisrahaa markkinointiin ja hyvinvointipalvelujen rakentamiseen.
Suurin osa paimenloma-asiakkaista on Turun mukaan ollut 30–50-vuotiaita pääkaupunkiseudulta tulevia luonnosta kiinnostuneita ihmisiä, mutta on muitakin.
”Viisikymppinen mies tuli poikansa kanssa viideksi päiväksi toissakesänä. Nyt vaimokin tulee mukaan – lampaiden takia. Ja Outdoor Activen kautta tuli saksalainen nuoripari yksivuotiaan lapsen kanssa. He eivät olleet aiemmin koskaan käyneet Suomessa.”
Seppälän lammastila kasvattaa suomenlampaita. Kuva: Paula Leppäläinen- Osaston luetuimmat
