Kirja-arvio: Stephen Kingin uutuuskirja sukeltaa salaiseen laitokseen, joka koettelee ihmismieltä ja moraalikäsityksiä

Kauhun kuninkaana tunnettu Stephen King teki sen taas. Koukutti lukijansa upeilla henkilöhahmoilla ja paikoin hyvin todentuntuisella katsauksella nykymaailmaan, jonka herkkä tasapaino voi romahtaa hetkenä minä hyvänsä.

Laitos alkaa levollisesti kuvaillen itseään etsivän Tim Jamiesonin matkaa Amerikan itärannikolla. Pikkuriikkiseen DuPrayn kylään poliisiksi päätyvä mies ei aavistakaan, mitä maisemanvaihdos tuo tullessaan.

Samaan aikaan huippuälykäs 12-vuotias lapsi Luke Ellis siepataan kotoaan. Kun hän herää, huone näyttää tutulta - vain ikkuna puuttuu. Onko hän tullut hulluksi vai näkeekö vain pahaa unta?

Pala kerrallaan Lukelle alkaa selvitä totuus. Hän on päätynyt syvälle metsän siimekseen vuosikymmeniä salassa toimineeseen laitokseen. Kukaan ei ole päässyt pakoon eivätkä kaikki ole selvinneet hengissä erikoisista lapsille tehtävistä testeistä ja tutkimuksista.

Uutuusteos Laitos on pisin kuuntelemani, lähes vuorokauden mittainen äänikirja. Paikoin tarina eteni hieman liiankin verkkaisesti. Loppuhuipennusta kannatti silti odottaa.

Kirjan karmeus ei kumpua aaveista tai hengistä, vaikka lasten yliluonnolliset kyvyt ovat syy laitokseen päätymiselle. Perinteistä kauhua ei siis kannata odottaa vaan ennemmin psykologista jännitystä.

Pahuus ja painostava tunnelma syntyvät ihmisestä itsestään sekä vaikeista valinnoista. Onko oikein uhrata osa ihmiskunnasta rauhan ylläpitämiseksi?

Kerrontaan upotetuilla viittauksilla Yhdysvaltojen poliittiseen tilanteeseen King saa lukijan miettimään todellisuuden ja tarinan rajaa sekä salaliittoja.

Tämä kirja on yksi niistä, joka ei pyyhkiydy päästä viimeisen sivun jälkeen. Sen sijaan saatat miettiä iltaisin sängyssä: mitä jos laitos on oikeasti olemassa?