Kriisinumero ukrainalaisille loppuu – tällaisista asioista sotaa paenneet ovat soittaneet sinne
Vilkkaimpina päivinä ukrainankielisessä Mieli ry:n kriisipuhelimessa on vastattu neljään puheluun. Suomenkieliseen kriisipuhelimeen tulee noin 1 100 soittoa vuorokaudessa.Tilaajalle
Mieli-järjestön kriisipuhelimeen tulee vuodessa noin 400 000 puhelua. Ukrainankielisessä kriisipuhelimessa on käyty 270 keskustelua, yhteydenottoyrityksiä on ollut kaikkiaan 726, joista iso osa on tullut aukioloaikojen ulkopuolella. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko SirkiäUkrainankielinen Mieli ry:n kriisipuhelin on soinut odotettua vähemmän. Keskusteluapu perustettiin 2. syyskuuta 2022, kun haluttiin vastata sotaa Suomeen paenneiden ukrainalaisten tarpeisiin saada tukea vaikeisiin tilanteisiin.
Vilkkaimpina päivinä siellä on vastattu neljään puheluun, hiljaisimpina puhelin ei ole soinut kertaakaan. Soittajat ovat olleet ympäri Suomea pääasiassa isoista kaupungeista.
Kriisipuhelimessa ei kysytä mistä soittaja soittaa, mutta joskus se käy ilmi keskustelussa.
Vertailun vuoksi järjestön suomenkieliseen kriisipuhelimeen tulee noin 1 100 soittoa vuorokaudessa. Kaikkiin puheluihin ei ehditä edes vastaamaan ruuhkapiikkien vuoksi.
”Ukrainalaiset eivät ole ehkä tottuneet hakemaan vaikeisiin tilanteisiin keskusteluapua, sillä psykososiaalinen tuki ei ole tuttua Ukrainassa. Sodan myötä kynnys avun hakemiseen on toki vähän laskenut”, arvioi verkko- ja kriisityön päällikkö Susanna Winter Mieli ry:stä.
”Ukrainalaiset eivät ole ehkä tottuneet hakemaan vaikeisiin tilanteisiin keskusteluapua.”
Ukrainankielinen linja Kriisipuhelimessa on pian loppumassa, viimeinen aukiolopäivä on 23. joulukuuta.
Syynä ovat järjestöleikkaukset. Ennakkotietojen mukaan Mieli ry:n kriisiauttamisesta ollaan leikkaamassa vuonna 2025 noin 160 000 euroa, mutta kokonaisleikkaukset järjestölle tekevät yli 450 000 euroa.
Winterin mukaan valtaosa ukrainankieliseen kriisinumeroon soittajista on asunut Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Reilu puolet numeroon soittajista haluavat puhua arkisista haasteista. Monet kaipaavat tietoa suomalaisen yhteiskunnan, kuten lastensuojelun toimimisesta.
”Erityisen paljon näitä puheluja tuli linjan avautuessa. Myöhemmin soitoissa on haettu enemmän keskusteluapua kriisissä.”
Sotaa Suomeen paenneet ukrainalaiset ovat kertoneet kodin menettämisestä tai uuteen maahan muuttamisen aiheuttamasta kuormituksesta.
”Vaikka pääsee pois levottomista olosuhteista, niin uuteen maahan muuttaminen vaatii paljon sopeutumista ja nostaa pintaan suruakin. Vain pari soittajista on kuitenkin puhunut siitä, että läheinen on sodassa tai on ollut itse sotimassa”, Winter sanoo.
Winteri kertoo, että ukrainalaisille keskusteluapua tarjoavat Suomessa muun muassa Fenix Finland-järjestö, Mieli ry:n kriisikeskusverkoston kriisikeskukset eri puolella maata ja HUS:n traumapsykologian poliklinikka.
Jälkimmäinen keskittyy traumaperäisen stressihäiriön tutkimiseen ja hoitoon.
Osa ukrainalaisista puhuu äidinkielenään venäjää, joten soittajat ottavat yhteyttä myös Mieli kriisipuhelimen venäjänkieliseen linjaan.
”Päivystäjien arvion mukaan noin 20 prosenttia sinne soittaneista ihmisistä on taustaltaan ukrainalaisia.”
- Osaston luetuimmat
