Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo, että mökiltä halutaan vaihtoehtoa arkeen. Kuva: Viivi Handolin
Sähköliittymän sijaan aurinkopaneelit ja akut – ajatukset mökkeilystä muuttuvat tarpeiden mukaan
Syksyllä valmistuu mökkeilyn hiilijalanjälkilaskuri. Siitä odotetaan uutta tietoa ja työkaluja mökkeilijän valintoihin.
Suomalainen kaipaa luontoon. Se on yksi keskeisimmistä suomalaisten mökkeilyinnon selittäjistä. Kuva: Jaana KankaanpääMökeillä viihdytään pidempään, mökkien varustetaso nousee, mökeiltä tehdään etätöitä ja vapaa-ajan asunnoista tulee kakkoskoteja. Nämä asiat ovat viime vuosina hallinneet mökkeilyn trendejä, mutta mitä muuta on ilmassa? Mitä on tulevaisuuden mökkeily?
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander ottaa kristallipallon hetkeksi käteensä. Mökkiläisten asioita ajava Vapaa-ajan asukkaiden liitto toimii osana Omakotiliittoa, ja Silander miettii työnsä puolesta myös mökkeilyä.
”Yksi kehityskulku voi olla se, että uudemmat mökkeilijät eivät enää hanki sähköliittymää, vaan investoivat aurinkopaneeleihin, varaavat sähköä akkuihin ja rakentavat sitä kautta erityyppistä viihtyvyyttä. Toisaalta kasvava joukko mökkiläisiä haluaa ladata sähköautoa mökillä, Silander sanoo.
Mökkien varustetasoon vaikuttavat ennen kaikkea ihmisten toiveet ja ajatukset mökkeilystä.
”Osa mökkeilijöistä haluaa yksinkertaista. Mökillä on ehkä perusmukavuudet, kuten sähkö ja kesävesi, mutta ei suuritöistä viemäröintiä. Vesivessan sijaan kompostoiva puucee on se juttu.”
Vuoden 2021 mökkibarometrin mukaan mökkeilyllä menee hyvin. Esimerkiksi lähes 40 prosentilla vapaa-ajanasunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Barometri tehdään 3–4 vuoden välein, ja sen teettää Saaristoasiain neuvottelukunta.
On syytä muistaa, että vuoden 2021 barometri on tehty keskellä koronakriisiä, jolloin esimerkiksi ulkomaanmatkailu oli rajoitettua. Silander uskoo mökkeilyn imuun, vaikka rajoitusten purku saattaa muuttaakin mökkeilyn suosiota. Lopulta mökkeily kilpailee ainakin osittain samasta vapaa-ajan ja kulutuksen siivusta, jossa ovat veneily, autoilu sekä kotimaan- ja ulkomaanmatkailu.
”Mökkeily on vaihtoehto arjelle. Barometrin mukaan esimerkiksi 18–34-vuotiaat suomalaiset löytävät mökiltä rauhaa kiireiseen arkeen.”
”Perimmäinen syy suomalaisten mökkeilyintoon on kaipuu luontoon. Oma rauha ja tila, mahdollisuus toteuttaa itseään hyvin monella tavalla ja läheisyys luonnon kanssa vetävät mökeille useiden eri ikäryhmän ihmisiä.”
Mökkeilyyn liittyvään ympäristökeskusteluun saadaan uusia työkaluja tulevana syksynä. Silander odottaa innolla parhaillaan Suomen ympäristökeskuksessa valmistelussa olevaa hiilijalanjälkilaskuria. Laskurin lisäksi ympäristökeskuksen projektin tuloksena syntyy arvio mökkeilyn kokonaishiilijalanjäljestä ja työkaluja, joilla mökkeilijät voivat itse arvioida hiilijalanjälkeään. Vapaa-ajanasumisen hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin arvioitu valtakunnallisesti, mutta maakunnallisia selvityksiä on tehty.
Silander on edunvalvoja henkeen ja vereen. Haastattelussa hän jaksaa muistuttaa kuntien kiinnostuksesta mökkiläisiin ja heidän euroihinsa. Kiinteistövero ja usein kunnallisessa ohjauksessa olevat jätemaksut käyvät mökkiläisen kukkaroille. Mökkiläiset toivoisivat myös kaavoituksen ja lupakäsittelyn nopeutumista.
”On tärkeää pitää mökkiläisiä koskevia asioita esillä lisäämässä kuntien elinvoimaa ja huolehtia, että kuntakohtaiset maksut ovat kohtuullisia.”
Mökkifaktaa
Suomessa on noin 510000 mökkiä. Kesämökkien määrän kasvu on hidastunut. Mökkikanta on kasvanut 2020-luvun alussa keskimäärin noin 700 mökillä vuodessa. 2010-luvulla kasvu oli noin 1 900 vuodessa.
Eniten mökkejä on Kuopiossa (10496), Mikkelissä (10222) , Paraisilla (9695). Luvut ovat vuodelta 2022.
Suomen kalleimmat mökkikunnat ovat Kuopio, Kangasala ja Savonlinna. Kaikissa peruskustannukset ovat yli 1200 euroa vuodessa.
Mökeillä vietetään keskimäärin 103 vuorokautta vuodessa.
Etätöitä mökillä tekee 43 prosenttia.
Mökkimatkan pituus on keskimäärin 92 km. Uusmaalaisilla se on 167 km.
Varustetaso: Jääkaappi 93%, kompostikäymälä 41%, suihku 31%, pyykinpesukone 1 %, vesivessa 23%.
Vähintään kerran viikossa ruokansa (päivittäistavaransa) hankkii mökkipaikkakuntansa kaupasta 55 prosenttia mökkiläisistä.
Mökinomistajista suurin osa eläkeläisiä, noin puolet mökeistä on eläkeläisillä.
Taloudellisesti hyvin toimeentulevat asuntokunnat korostuvat mökinomistajissa: puolet mökin omistavista asuntokunnista kuului kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen samana vuonna.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
