Tiesitkö: Jos kääntöpiirit keksittäisiin nyt, puhuisimme Härän ja Jousimiehen kääntöpiireistä

Suomalaiset juhlivat parhaillaan keskikesää ja vuoden pisintä päivää. Tarkalleen ottaen tämän vuoden kesäpäivänseisauksen ajankohta, eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden valoisin hetki, oli keskiviikkona 21. kesäkuuta 2023 kello 17.58 Suomen aikaa.

Kesäpäivänseisauksena pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena kohti Aurinkoa niin paljon kuin mahdollista. Koska planeettamme akseli on noin 23,4 astetta kallellaan, tämä tarkoittaa, että kesäpäivänseisauksena auringonpaistetta saadaan kohtisuoraan eli zeniitistä niissä paikoissa, jotka sijaitsevat 23,4 astetta päiväntasaajan pohjoispuolella. Tätä kutsutaan Kravun kääntöpiiriksi, ja siellä Aurinko käy paistamassa kohtisuoraan kerran vuodessa. Kravun kääntöpiiri halkoo esimerkiksi Meksikoa, Arabiemiirikuntia ja Taiwania.

Meidän talvipäivänseisauksemme aikaan Aurinko puolestaan paistaa kohtisuoraan 23,4 astetta päiväntasaajan eteläpuolella, eli Kauriin kääntöpiirillä. Kääntöpiirien välistä aluetta, jonka keskellä päiväntasaaja sijaitsee, kutsutaan tropiikiksi.

Mutta miksi ihmeessä Kravun ja Kauriin kääntöpiiri kirjoitetaan isolla alkukirjaimella? Kääntöpiirit ovat saaneet nimensä Kravun ja Kauriin tähdistöistä, sillä antiikin aikaan Välimerellä Aurinko paistoi kesäpäivänseisauksen tienoilla Kravun tähdistön suunnasta ja talvipäivänseisauksen aikaan puolestaan Kauriin tähdistön suunnasta.

Koska maapallon akselin kaltevuuskulma vaihtelee, antiikin ajan logiikka ei enää päde. Jos kääntöpiirit nimettäisiin antiikin ajan logiikalla nykyään, Kravun kääntöpiiri nimettäisiin todennäköisesti Härän tähdistön ja Kauriin kääntöpiiri Jousimiehen tähdistön mukaan. Puhuisimme siis Härän ja Jousimiehen kääntöpiireistä.

Lähteet: Space.com 18.5.2023, ThoughtCo 30.1.2019