• MT 100 vuotta sitten: Ravut palasivat jokeen, josta rapurutto oli saksiniekat hävittänyt – äyriäisten alkuperä pysyy mysteerinä

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 6.9.1924 myös iäkkäästä, peräti 80 vuoden iän saavuttaneesta, pariskunnasta.
    MT 6.9.1924.
    MT 6.9.1924. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    8.9.202411:30
    Tuovi Mäkipere

    Rapukanta kasvaa.

    Kuluvan kesän aikana on Punkalaitumen pitäjän läpi virtaavasta Punkalaitumen joesta saatu verrattain runsaasti rapuja. Kuten tunnettua, hävitti rapurutto parikymmentä vuotta sitten ennen niin rapurikkaasta joesta ravut sukupuuttoon, eikä niitä ole sen jälkeen tavattu. Mistä ravut ovat jokeen levinneet, ei paikkakuntalaiset osaa sanoa, sillä ainakaan Punkalaitumella ei tiettävästi ole kukaan rapuistutuksia toimittanut. Arvellaan rapujen levinneen Huittisten puolelta, johon on pienempiä määriä istutettu Hirven koskeen sekä Särkimyskoskeen. Huittisten pitäjän läpi virtaavasta joen osasta ei tietämämme mukaan ole kukaan rapuja pyytänyt, vaikka kaiken todennäköisyyden mukaan niitä täytyy sielläkin löytyä.

    MT 6.9.1924.
    MT 6.9.1924. Kuva: Kansallisarkisto

    läkäs pariskunta.

    Ylistaron metsäkylässä, Hööpakan ja Kujajärven talon välillä on vanhuuttaan ränsistynyt, pehmeäkattoinen tupa, jossa elää pitäjän ehkä vanhin pariskunta. Perheen päämies Antti Palomaa on kohta 80-vuotias ja vaimonsa Hetviki on 81 vuotta vanha. Kahden nämä vanhukset tuvassaan ”pätsäilevät” ja ovat tulleet hyvin toimeen ainakin näihin saakka.

    Nyt on kuitenkin miestä kohdannut vaikea hengenahdistus ja vaimoa vaivaa yleinen heikkous. Tästä on ollut seuraus, että lehmä on täytynyt myydä ja muissakin hommissa on täytynyt turvautua vieraan apuun. Molemmat, sekä mies että vaimo, ovat olleet ahkeroita työihmisiä ja oikeita maankamaran raatajia. Naimisissa ovat he olleet 60 vuotta. Perheen kahdeksasta lapsesta on 4 elossa.

    Pilaantunutta ulkomaista ruista kaupan.

    Viipurissa ja Kuopiossa on eräs puolalainen toiminimi tarjonnut kaupan ulkolaista (puolalaistako?) ruista, joka on ollut pilaantunutta. Mikäli tiedetään, lienee ruista vähäisiä määriä saatu myydyksikin.

    MT 6.9.1924.
    MT 6.9.1924. Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Marjanviennin pulmat kuulostivat samoilta jo vuosisata sitten ‒ vienti vetäisi ja töitä olisi, mutta verkosto puuttuu

    • MT:ssä kirjoitettiin rukiin niitosta vuonna 1924.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Salama koitui kavioeläimen kuolemaksi – kalamyrkytys herättää kysymyksiä

    • MT:ssä kirjoitettiin metsäpaloihin varautumisesta vuonna 1924.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Reserviläisistä voisi saada apua, kun metsä palaa

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää