• MT 100 vuotta sitten: Reserviläisistä voisi saada apua, kun metsä palaa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 16.8.1924 myös vaarallisella junamatkalla olleesta keskenkasvuisesta pojasta.
    MT:ssä kirjoitettiin metsäpaloihin varautumisesta vuonna 1924.
    MT:ssä kirjoitettiin metsäpaloihin varautumisesta vuonna 1924. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    18.8.202423:00
    Tuovi Mäkipere

    Toimenpiteet metsäpalojen ehkäisemiseksi.

    […] Vaikka kulovalkeat ovat olleet jokakesäisiä säännöllisiä tapahtumia sekä valtion että yksityisten metsissä ympäri maata, missä vaan metsiä löytyy, on sammutustyö tähän asti ollut enemmän tai vähemmän sattuman varassa ja ilman ennakkosuunnitelmia. Sattuneet tulipalot saadaan selville tavallisesti niin myöhään, että sammutustyö palon päästyä laajenemaan, on käynyt ylen vaikeaksi tai mahdottomaksikin ilman luonnonvoimien, t.s. sateen apua. Tänä kesänä, joka on ollut huomattavasti kuumempi kuin useat edelliset kesät, ovat metsäpalot olleet sekä lukuisampia että tuhoisampia kuin monina edellisinä kesinä. Palaneiden metsien arvo nousee miljooniin markkoihin. Jämä omaisuuden menetys on antanut aihetta ajatteluun, millä keinoin voitaisiin vastaisuudessa tehokkaammin taistella uhkaavaa tulen tuhoa vastaan. […]

    Voitaisiin esim. ajatella, että yksi ikäluokka täysinpalvellutta reserviväkeä kunakin vuonna olisi liikekannallepanokäskyn alainen nimenomaan tulipaloja varten. Samalla kun se pitäisi vireillä velvollisuudentunnetta armeijan taholta tuleviin määräyksiin nähden, olisi tällainen liikekannallepano hyvänä harjoituksena sotilaalliseltakin kannalta. Tällöin tulisi kysymykseen täsmällisyys, hyvä kuri, nopea liikunta sekä tilaisuus tutustua erilaisiin maastoihin. […]

    Ilmoittaja oli laittanut myynti-ilmoitukseensa suuntaa antavan hinnan.
    Ilmoittaja oli laittanut myynti-ilmoitukseensa suuntaa antavan hinnan. Kuva: Kansallisarkisto

    Vapaakyyti vaarallisessa paikassa.

    Päiväpikajunan joku aika sitten lähtiessä Kouvolan asemalta Helsinkiin päin huomattiin keskenkasvuisen pojan olevan piiloutuneena vaunun alle, missä hän otti vapaakyytiä pysytellen vaunun kaasusäiliön päällä. Asiasta tiedoitettiin Korialle, missä tomun peitossa oleva poika vedettiin esiin vaarallisesta paikastaan. Kuulusteltaessa käsi selville, että hän on kunnan hoidokki Väinö P. Joutsasta, on koko kesän ollut kulkusalla ja kertoi nyt aikoneensa Vesijärvelle töihin. Hänet on asianomaisten kunnanviranomaisten toimesta viety takaisin Joutsaan.

    Karhu söi hevoselta pään.

    Viime viikolla löysi talokas P. Mattila Kuusamon Lämsänkylässä hevosensa suosta, jonne karhu oli sen hätyyttänyt. Hevonen oli uponnut kaulaa myöten ja karhu oli syönyt sen pään kokonaan. Vahinko oli tuntuva, sillä hevonen oli nuori ja arvokas. Nyt on hevonen jätetty ennalleen suohon ja läheisyyteen viritetty syöttejä ja loukkuja mesikämmenen pään menoksi.

    Leijona-myllyn kehuttiin ”voittavan kaikki kaupasta löytyvät myllyt”.
    Leijona-myllyn kehuttiin ”voittavan kaikki kaupasta löytyvät myllyt”. Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Sami Myllyoja on tehnyt hienoa jälkeä kunnostaessaan 1950-luvun moottorivenettä.

      Koneet ja kulkuneuvot | ”Siitä piti tulla yhden talven fiksaus” – Sami Myllyoja on kunnostanut 1950-luvun venettään lähes viisi vuotta, lopputuloksesta tulee upea

      Tilaajalle
    • Rami Sundqvistin mukaan metallinetsijän on tärkeää muistaa sopia yhteisistä pelisäännöistä aina maanomistajan kanssa.

      Harrastukset | Metallinetsintä vei Rami Sundqvistin muutama vuosi sitten mennessään – nyt hän jakaa parhaat tärppinsä aloittelijalle

      Tilaajalle
    • Koneen tarpeessa olevan viljelijä tuskaa helpotti kauppiaan ilmoitus saapuneista koneista sadonkorjuun alla.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Suomalainen hautaterva kelpaa ulkomaillakin – Paavo Nurmi ja kumppanit saivat sankarin vastaanoton

    • Dunlopin renkaita mainosti lehdessä Suomalainen O.Y. Treugolnik.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Kansankynttilöistä melkoinen pula – satojen opettajien vajaukseen keinoja kehitteillä

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää