• MT 100 vuotta sitten: Suomalainen hautaterva kelpaa ulkomaillakin – Paavo Nurmi ja kumppanit saivat sankarin vastaanoton

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 26.7.1924 myös Raumalla myydyistä puoli-ilmaisista heinistä.
    Koneen tarpeessa olevan viljelijä tuskaa helpotti kauppiaan ilmoitus saapuneista koneista sadonkorjuun alla.
    Koneen tarpeessa olevan viljelijä tuskaa helpotti kauppiaan ilmoitus saapuneista koneista sadonkorjuun alla. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    28.7.202423:00
    Tuovi Mäkipere

    Hautatervan maastavienti

    Hautatervaa on tänä kesänä valmistettu noin 4,000 tynnyriä, josta määrästä osa on jo lähetetty ulkomaille. Tervanpoltto Kajaanin seuduilla on tätä nykyä keskeyksissä heinänteon aikana ja aloitettaneen se uudelleen syyspuolella, jolloin valmistettaneen noin 1,000 tynnyriä. Pelkkänä tervana viedään ulkomaille tänä vuonna hautatervaa n. 3,000 tynnyriä ja loput valmistettavasta määrästä eli n. 2,000 tynnyriä tuodaan Ouluun Merikosken Pikitehtaalle pieksi valmistettavaksi. Hautatervan hinnat ovat viime vuodesta pysyneet jokseenkin muuttumattomina. Viime vuonna oli tervatynnyrin hinta 400 markan [nykyrahassa 160 euron] vaiheilla ja edellisenä vuonna noin 500 mk.

    Huomattavimpia vientimaita tervamarkkinoilla ovat nykyään Hollanti, Saksa ja Ranska sekä osittain myöskin Englanti. Kuten huomataan on vientiin nähden Hollanti, jonne viime vuonna ei tervan kysyntää ollut juuri nimeksikään, nyt sitävastoin etualalla. Kysyntä Englantiin nyt kuten viime vuonnakin on vähäinen, johtuen se siitä, että Arkangelista vietävä venäläinen terva kilpailee Englannin markkinoilla suomalaisten valmisteiden kanssa.

    Olympiavoittajain virallinen vastaanotto. Suuria juhlallisuuksia pääkaupungissa eilen.

    Pääkaupunki oli eilen jälleen olympiainnostuksen merkeissä. Tällöin tapahtui nimittäin kaikkien Parisin kilpailuihin osaaottaneiden urheilijain virallinen vastaanotto tasavallan hallituksen puolesta. […] Urheilijain puolesta johtaja Aksel Ek kiitti vastaanotosta huomauttaen, että olympialaisissa kisoissa saavutettujen voittojen synnyttämää innostuttu ei ole käytettävä väärin. Tähän saakka ovat vain muutamat yksilöt esiintynyt kansan puolesta ja nostaneet tämän pienen kansan siihen urheilumaineeseen ja urheilutasoon, jonka mukaan sitä nyt muualla maailmassa arvostellaan. Koko kansa on saatava voimistelemaan ja urheilemaan, sillä vasta silloin me pystymme siihen asemaan, mikä maallamme nyt urheilun alalla on. […] Sen jälkeen pääministeri ilmoitti, valtioneuvoston päättäneen, että olympiavoittaja Paavo Nurmesta on muovailtava ja pronssiin valettava muotokuva ja että opetusministeriön toimeksi on jätetty tämän päätöksen toteuttaminen, jota varten valtioneuvoston käyttövaroista on osoitettu 60,000 markkaa. Ilmoitus otettiin vastaan raikuvin kättentaputuksin.

    Sinus-koneriihen mainos 26.7.1924 MT:ssa.
    Sinus-koneriihen mainos 26.7.1924 MT:ssa. Kuva: Kansallisarkisto

    Heinät halpoja Raumalla.

    Rauman torilla on tarjottu ensiluokkaisia uusia kylvöheiniä 50 penniä [nykyrahassa 20 senttiä] kilo täysin kuivattuna. Muutenkin on Rauman ympäristöllä heinähuutokaupoissa yleensä heinä tullut huokeaan hintaan. Ainoastaan harvoissa paikoissa se on noussut muita tavaroita vastaaviin hintoihin.

    Lisää aiheesta
    • Helsingin olympiastadion on yksi pahimmista paikoista televisioinnin kannalta, Parm paljastaa. Katsomo on niin lähellä juoksuratoja, että kamera osoittaa melkein suoraan alaspäin. Kuva on otettu Turussa Paavo Nurmen stadionilla.

      Urheilu | Kuvauslaitteisto saattoi ratkaista Suomelle olympiakullan Atlantassa 1996 – ohjaaja Tapani Parm kertoo, kuinka keihäskaari katkesi kuin kanan lento

      Tilaajalle
    • Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Suomalaisjuoksija rikkoo kaksi maailmanennätystä jo ennen olympialaisia – sama kaupunki isännöi olympialaisia tänäkin vuonna

    • Kuvassa on Jaakkolan tilan emäntä ja agronomi Anna-Kaarina Jaakkola. Hän on toiminut yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä muun muassa MTK:ssa ja kolme kautta Hausjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

      Kulttuuri | Täällä sijaitsee alkuperäinen Taka-Hikiä – Jaakkolan historiallisella tilalla Kekkonen kävi jahdissa ja Juhani Aho pyöritti naisia

      Tilaajalle
    • Tukholman olympiakisoissa 1912 Suomi kuului Venäjään mutta iloitsi vielä yhtenä miehenä menestyksestä. Heittolajien olympiamitalisti Elmer Niklander otti kuusi vuotta myöhemmin valkoisen käsivarsinauhan ja haavoittui Mommilan kahakassa sisällissodan esinäytöksessä.

      Historia ja perinne | Suomen sisällissodassa 1918 sotineista joka neljäs oli urheilija – teloitusryhmää johti presidentiksi myöhemmin noussut korkeushyppääjä

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää