MT 100 vuotta sitten: Marjanviennin pulmat kuulostivat samoilta jo vuosisata sitten ‒ vienti vetäisi ja töitä olisi, mutta verkosto puuttuu

Ennen sotaa vietiin Suomesta suuret määrät marjoja Keski-Europan maihin. Etenkin puolukkain vienti Saksaan oli suuri. Sodan aikana vienti luonnollisesti keskeytyi eikä ole enää senjälkeen päässyt entiseen vauhtiinsa. Tänä vuonna samaten kuin viime vuonnakin supistuu vienti aivan mitättömiin, vaikka mainitulla alalla kyllä olisi suuria mahdollisuuksia työskennellä sen takia, että ulkomailla on tarpeeksi asti kysyntää. Raha-asema kuuluu kuitenkin tekevän tällekin kaupalle vaikeuksia, kauppa kun vaatii paljon alkuvalmistuksia, ensiluokkaisia varastoja, laajan toimintaverkon jne.

Käytännöllistietopuoliseen karjanhoitokouluun etsittiin opettajaa. Kuva: Kansallisarkisto

Impilahden kunnan anomuksesta on valtioneuvosto päättänyt, että kunnassa oleva n.s. Kitelän ent. venäläistyttämiskoulu luovutetaan tontteineen ilman korvausta kunnalle käytettäväksi kansakoulutarkoituksiin.

Valtioneuvosto on päättänyt, että Salmin kunnassa oleva Orusjärven ent. venäläistyttämiskoulu tontteineen luovutetaan kunnalle kansakoulutarkoituksiin ehdolla, että kunta luovuttaa valtiolle Orusjärven nykyisen kansakoulutalon tontteineen.

Tarmokkaalle pehtoorille oli työpaikka tarjolla. Palkkatoiveessa tuli ottaa huomioon työsuhde-etuna tuleva vapaa asunto, johon sisältyi valo ja lämpö. Kuva: Kansallisarkisto

Pohj. Sanomain kirjeenvaihtaja Kemijokivarrelta kertoo, että pitkällisen poudan seurauksina kauempana Kemijokivarrella olevilla hakamailla, missä juomaveden puute on ollut hyvin tuntuva, on veden puute aiheuttanut eräissä tapauksissa lampaissa kuolemantapauksia. Onpa eräissä tapauksissa mainitusta syystä kuollut useampiakin lampaita yhdestä samasta karjasta. Muuten kuivuudesta puhuessaan mainitsee lehden kirjeenvaihtaja, että sellaisetkin luonnonojat, jotka miesmuistiin ovat olleet kuivumatta, ovat tänä kesänä olleet aivan vedettömät.