Opiskelija ja eläkeläinen: vältä verokarhun ja Kelan raapaisu näillä vinkeillä

Metsästä poimittujen käpyjen, marjojen, sienien ja kasvien myynnistä saatu tulo on Suomessa verovapaata. Näitä luonnonvaraisia tuotteita voi kerätä pääosin jokamiehenoikeudella ilman maanomistajan lupaa.

Verovapaiksi lasketaan myös kuusenkerkkä, pakuri, mahla ja pettu. Sen sijaan esimerkiksi jäkälän ja sammaleen myynti on veronalaista tuloa.

Jos marjoja jalostaa esimerkiksi mehuksi tai hilloksi, verovapaus poistuu.

Verokarhu voi puuttua metsämarjojen myyntiin vain siinä tapauksessa, jos tulo on palkkaa. Palkaksi myyntitulot saatetaan määritellä, jos verottaja katsoo, että kyseessä on työsuhde.

Metsämarjojen poimiminen ja myynti on opiskelijalle hyvä keino ansaita lisätienestejä.

Saako opiskelija tienata verovapaiden marjojen myynnillä niin paljon kuin lystää, ilman että se vaikuttaa opintotukeen?

”Opintotuen eli opintorahan ja opintolainan suhteen asia on selkeä: ainoastaan veronalaiset tulot vaikuttavat opintotuen saamiseen”, Kelan erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen vastaa.

Kela saa Verohallinnolta opiskelijoiden tulotiedot ja näiden avulla se tekee opintotuen vuositulovalvonnan.

Merkittävä osa opiskelijoista saa opintotuen lisäksi asumismenoihinsa yleistä asumistukea, Kelan juristi Rita Lääkkölä kertoo.

Metsämarjojen poiminnasta saadut tulot ovat yleisessä asumistuessa huomioon otettavaa tuloa.

”Hyvin pienet tulot eivät välttämättä vaikuta tuen määrään, mutta niistäkin täytyy ilmoittaa Kelaan. Ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, milloin yleistä asumistukea tulee tulojen muutoksen vuoksi tarkistaa”, Lääkkölä sanoo.

Yleinen asumistuki tarkistetaan Kelassa vähintään vuoden välein. Tarvittaessa tehdään välitarkistus, jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia.

”Tulojen muuttuessa välitarkistus tehdään, jos ruokakunnan kuukausitulot nousevat vähintään 400 euroa tai pienenevät vähintään 200 euroa”, Lääkkölä sanoo.

Metsämarjojen poiminnasta saatujen tulojen vaikutus yleiseen asumistukeen riippuu monesta asiasta.

”Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärä, asumismenot, asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan jäsenten tulot”, hän luettelee.

Metsämarjojen poimiminen ja myynti on opiskelijalle hyvä keino ansaita lisätienestejä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Moni eläkeläinen joutuu kiristämään vyötä hintojen nousun vuoksi. Saako eläkettä ansaitseva kansalainen tienata marjojen myynnillä lisätuloja ilman vaikutusta eläkkeeseen?

”Kelan maksamaan vanhuuseläkkeeseen tai varhennettuun vanhuuseläkkeeseen eivät vaikuta eläkeläisen marjanpoiminnasta saamat tulot. Sama koskee takuueläkettä, joka on myönnetty vanhuuseläkeikäiselle”, Kelan vastaava suunnittelija Raija-Liisa Foudila sanoo.

Sen sijaan Kelan maksamaan työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutustukeen ( määräaikainen työkyvyttömyyseläke) vaikuttavat työstä saadut palkkatulot sekä yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä yrittäjän/maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo.

Jos esimerkiksi marjanpoiminnassa työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja (976,59 euroa/kuukaudessa) ylittyy, tästä täytyy ilmoittaa Kelaan.

”Kelassa selvitetään, onko työstä saaduilla ansioilla vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeen/kuntoutustuen maksun jatkumiseen. Sama koskee alle 65-vuotiaan takuueläkettä, joka on myönnetty työkyvyttömyyden perusteella”, Foudila kertoo.

Eläkeläisen on ilmoitettava Kelalle marjanpoiminnasta saaduista tuloista myös silloin, jos hän saa eläkkeensaajan asumistukea. Foudilan mukaan viranomainen selvittää, onko marjanpoiminnasta saaduilla ansioilla vaikutusta asumistukeen.

Marjojen myynnistä saatavat tulot vaikuttavat viimesijaisen toimeentulotuen määrään, Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo.

Myyntitulot huomioidaan siltä osin kuin ne ovat myyntikulujen jälkeen hakijan omaan elatukseen käytettävissä.

”Alle 18-vuotiaan tuloina ei huomioida vähäisiä tuloja. Kesätöistä tai muista lyhytaikaisista töistä saatuja ansiotuloja ei huomioida, jos töiden kesto on alle 3 kuukautta”, Valkonen täsmentää.