• MT 100 vuotta sitten: Jos mielii piirtää eduskuntatalon ja voittaa 60 000 markkaa, aikaa on puolisen vuotta

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 10.11.1923 myös korkeimmista syystulvista miesmuistiin.
    MT 10.11.1923.
    MT 10.11.1923. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    11.11.202322:00
    Tuovi Mäkipere

    Eduskuntatalohanke.

    Ohjelma piirustuskilpailua varten hyväksytty.

    Eduskuntatalolautakunnan kokouksessa eilen aamulla hyväksyttiin lopullisesti uuden eduskuntatalon piirustuskilpailun ohjelma. Kilpailuaika päättyy kesäkuun 1 p:nä 1924. Palkinnoiksi määrättiin 60,000, 50,000, 40,000, 30,000, ja 20,000 mk [pääpalkinto nykyrahassa noin 23 000 euroa]. Palkintolautakuntaan tulivat Suomen Arkkitehtiliiton puolesta arkkitehti Bertil Jung ja Gunnar Taucher sekä varalle professori Onni Tarjanne ja eduskuntatalolautakunnan puolesta professori Kyösti Järvinen, maisteri Väinö Vuolijoki ja kirjailija Santeri Alkio sekä varalle johtaja Amos Anderson ja tuomari Väinö Tanner. Arkkitehtiliiton esityksestä päätettiin kutsua ulkomaalaisiksi jäseniksi palkintolautakuntaan professori Anton Rose Köpenhaminasta ja professori Ivar Tengbom Tukholmasta.

    Tulvat hautaavat jo liikennettäkin.

    Mikäli kerrotaan, on vedenpinta yhä edelleen nousemassa kaikissa Hämeen vesistöjen järvissä, niin että se jo muutamin paikoin pyrkii katkaisemaan maantieliikenteen.

    Niinpä Längelmäeltä Leväslahden kylässä laineet vyöryvät yleisen maantien ylitse. Samoin Eräjärveltä Oriveden asemalle johtavalla uudella maantiellä lähellä Rönnin salmea n. s. Välikön salmen kohdalla nousee vesi niin korkealle. että jalankulkijat siitä tuskin pääsevät muuten kuin uimalla. Paikkakuntalaisten kertoman mukaan ei vesi sitten 1899 vuoden kuuluisan tulvakevään ole ollut näin korkealla: syystulvat eivät milloinkaan ole nykyistä korkeutta saavuttaneet.

    Koira metson kera lentämässä.

    Tällainen huvittava tapaus sattui joku aika takaperin Savitaipaleen pitäjän Jokeinmaan kylässä. Joonas Simpuran poika Väinö ampui metsästysretkellään ison metson. Kun metso oli pudonnut maahan, hyökkäsi mukana ollut koiranpentu sen kimppuun. Mutta metsopa ei ollutkaan kuollut, vaan läksi lentämään, koiranpentu niskassaan. Pitkälle eivät lentäjät kuitenkaan päässeet, vaan putosivat jonkun matkan päähän, jolloin metsästäjä sai otuksensa. Metso painoi alun neljättä kiloa.

    Lisää aiheesta
    • Kotimaisia pellavaloukkuja mainosti MT:ssä Keskusosuusliike Hankkija.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Syömäviljaa lainarahalla ja tilattomalle väestölle hätäaputöitä

    • Wäki-peruna-auraa mainostettiin MT:ssä 100 vuotta sitten.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Maataviljelevän väestön jälkikasvu saattaa tuottaa vanhemmilleen pettymyksen

    • Maaseudun Tulevaisuudessa kaupattiin Paraisten sementtiä, jonka vakuutettiin olevan tulenkestävää

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Toinen taudintapaus herätti epäilykset, ja talo menetti koko hevoskarjansa pernarutolle

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää