

Jan Sundell on sisätautien ylilääkäri, joka tunnetaan sosiaalisessa mediassa lihaskunto- ja ravitsemusvinkkejä jakavana Dr. Bodyna. 1970-luvulla hän oli pikkupoika ja heinätöissä isovanhempiensa tilalla.
Mummolassa Säkylän Pyhäjärven rannalla Nummiojalla heinät nostettiin perinteisesti seipäille kuivumaan. Enojen ja setien selät olivat kuin lihaskarttoja, ja kylällä kerrottiin tarinaa paikallisesta miehestä, joka nosti 200 kilon verran apulantasäkkejä olkapäille. Kesähuvituksiin kuului myös sukulaisten välinen mittelö siitä, kuka jaksoi työntää kivenmurikkaa pisimmälle.
”Siellä minussa syttyi kunnioitus voimaa kohtaan”, Sundell kertoo.
Syntynyt 1971 Paraisilla. Asuu Kaarinassa.
Perheeseen kuuluu kumppani Jonna, kolme aikuista lasta ja Remu-koira.
Turun yliopistollisen sairaalan (Tyksin) sisätautien ylilääkäri, sisätautiopin dosentti.
Kirjoittanut viisi tietokirjaa.
Kilpaillut kehonrakennuksessa vuosina 2011–2012 ja 2022. Savutti klassisen kehonrakennuksen tulokassarjassa hopeaa vuonna 2011.
Harrastuksiin kuuluu kuntosaliharjoittelun lisäksi kalastus, veneily, kitaran- ja pianonsoitto ja koiran kanssa lenkkeily.
Ajatus sai vahvistusta Sundellin teinivuosina 1980-luvulla, kun lihaskimppu nimeltä Arnold Schwarzenegger rymisteli valkokankaille. Sundell ajatteli, että tuollainen hänkin haluaa olla.
Kehonrakennuksesta tuli sittemmin Sundellille tärkeä harrastus, ja vuosina 2011–2012 hän osallistui doping-testauksen piiriin kuuluvan klassisen kehonrakennuksen SM-kilpailuihin kahdesti. Kirkkain palkinto oli hopeamitali.
Vuonna 2022 Sundell teki paluun kilpailemalla Suomen kehonrakennusliiton suomenmestaruuskilpailuissa. Sittemmin hän on yrittänyt varjella itseään kisainnostukselta.
”Olen muuten leppoisa mies, mutta kilpaillessa muutun kitudieetin loppuvaiheessa veemäiseksi zombiksi”, Sundell kertoo.
Leipänsä Sundell on tienannut kuntosalin sijaan Turun yliopistollisessa sairaalassa (Tyksissä). Kun hän lääketieteen opiskelijana pohti mahdollisia erikoistumisvaihtoehtoja, tärkein kriteeri oli, että hän halusi auttaa potilaita mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Ensimmäisenä hänelle tuli mieleen yleislääketieteeseen erikoistuminen.
Mieli muuttui, kun opinnoissa alettiin perehtyä sisätauteihin kuten sisäelinten, infektioiden ja aineenvaihdunnan sairauksiin. Sundellia kiehtoi, miten monipuolinen ja kokonaisvaltainen erikoisala on kyseessä ja miten siinä vaaditaan välillä nopeitakin päätöksiä potilaan hengen pelastamiseksi. Erikoisalan valinta ei ole kaduttanut päivääkään.
Työnsä vuoksi Sundell on pysynyt jatkuvasti perillä liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvästä tutkimuksesta, mistä on puolestaan hyötyä myös kuntosalilla. 2010-luvun alussa hänellä kävi mielessä, että tavallinen tallaaja ei kuitenkaan yleensä lue tutkimusartikkeleita tai ymmärrä tieteellisiä termejä.
Tästä Sundell sai ajatuksen: hänhän voisi kirjoittaa tietokirjan lihaskunnon kasvattamisesta. Idea poiki kustannussopimuksen, ja vuodesta 2012 alkaen Sundellilta onkin julkaistu viisi kansantajuista tietokirjaa.
”Huomasin, että osaan suomentaa ja tiivistää vaikeita ja laaja-alaisia aiheita.”
Sundellin uusin kirja Hidasta vanhenemista – Kuinka käännät kehosi kelloa taaksepäin (Docendo) julkaistiin vuonna 2023. Teoksen ytimessä on tieto siitä, että lihasvoimaharjoittelu toimii keholle parhaimmillaan kuin nuorennuslääke, mutta samalla hyvä loppuelämä vaatii paljon muutakin kuin punttien nostelua.
Teoksen teema on tietyllä tapaa ihmisyyden ytimessä, Sundell kuvailee. Kukaan ei tiedä, mitä elämän jälkeen tapahtuu, joten elämä kannattaa elää niin hyvin kuin mahdollista.
Pitkä ja laadukas elämä ei tule kellekään syntymälahjana, mutta sitä kohti on mahdollista pyrkiä. Sundell antaa Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille neljä vinkkiä hyvän elämän reseptiksi.
Ensimmäinen vinkki koskee lihasvoimaa. Syy tähän on yksinkertainen: Jos jaloissa on niin vähän voimaa, että sängystä pääsee nippa nappa ylös, ei tarvita välttämättä kuin yksi keuhkokuume, niin sängystä ei pääsekään enää lainkaan ylös.
”Jos vuodepotilaaksi joutuu, elinaikaa on keskimäärin jäljellä alle vuosi. Siksi kannattaa hankkia voimaa pakaraan ja reiteen, kun vielä voi”, Sundell kuvailee.
Hänen toinen vinkkinsä koskee valtimoiden terveyttä ja sitä, että omat verenpaine-, verensokeri- ja kolesteroliarvot kannattaa selvittää. Verisuonten terveyteen vaikuttavat ne vanhat tutut, terveelliset elämäntavat, eli säännölliset ja ravitsemussuositusten mukaiset ateriat, riittävä liikunta ja nukkuminen, painonhallinta, tupakoimattomuus ja päihteiden välttäminen.
Sundell muistuttaa, että jos elämäntaparemontti ei auta riskitekijöiden hoidossa, on syytä aloittaa lääkitys.
Kolmas vinkki koskee aivojen terveyttä. Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn pätevät pitkälti samat ohjeet kuin verisuonten terveyden vaalimiseen, mutta lisäksi aivot kaipaavat virikettä. Tekemistähän maailmassa riittää, joten kannattaa tutustua itseensä ja selvittää, mikä tuntuu mielekkäältä aivojumpalta. Ehkä omat aivot virkistyisivät vaikka kuorolaulusta, uuden käsityö- tai nikkarointitaidon opettelusta, ristikoiden täyttämisestä tai ruostuneen kielitaidon verryttelystä?
Neljäntenä vinkkinä Sundell painottaa mielenterveyden tärkeyttä. Elämässä pitäisi olla aikaa rentoutumiselle, ystäville, luonnossa liikkumiselle ja hyvän tekemiselle.
”Jos mielenterveys ei ole kunnossa, ei auta, vaikka olisi fyysisesti millaisessa kunnossa. Hyvää mieltä saa vaikka sillä, että auttaa iäkästä naapuria pihatöissä.”
Sundell yrittää itse elää, kuten opettaa. Liikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat osa arkirutiineja ja veriarvot ovat tiedossa. Hän on myös päättänyt, ettei pidä yksityisvastaanottoa työpäivän jälkeen, jotta elämässä on aikaa muullekin kuin työlle. Sundellin kolme tytärtä ovat 19–25-vuotiaita, ja ruuhkavuosien helpotettua Sundell on löytänyt aikaa myös aivan uusille harrastuksille, kuten pianon- ja kitaransoitolle.
Sundell puhuu lämpimästi kumppanistaan Jonnasta.
”Hänelle voin jutella ja purkaa sydäntäni.”
Kehittämisen varaa Sundellilla olisi omien sanojensa mukaan siinä, että hän voisi pitää enemmän yhteyttä ystäviinsä.
Sundell pitää itseään introverttina ihmisenä, joka saa kyllä puheliaan ja sosiaalisen puolensa päälle heti, kun on pakko, mutta jos pakkoa ei ole, hän viihtyy itsekseen.

”Monilta miehiltä puuttuu sydänystävä toisin kuin naisilta, mutta onneksi osa miehistä voi puhua kumppanilleen. Kaverisuhteita kannattaisi vaalia, sillä kun kaverin on tavannut, huomaa äkkiä, että oho, onpa mukava olo.”
Luonto on Sundellille tärkeä henkireikä. Kotikaupunki Kaarinan pururadat ovat käyneet tutuiksi päivittäisillä lenkeillä Remu-koiran kanssa, eikä venekään ole Kaarinan satamassa käyttämättä jäänyt.
Sundell kuvailee itseään kalastushulluksi, jonka sisäinen kalamies herää henkiin Saaristomeren lisäksi Jonnan suvun mökillä Pirkanmaalla, Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdella. Siellä kalojen narraaminen tapahtuu Jonnan isoisän 1960-luvulla rakentamalla soutuveneellä
”Mökillä ruinaan koko ajan kalastamaan, ja Jonna tulee usein urheasti mukaan.”
Jonnan isoisoisä sai aikoinaan mökkirannan pikkujärvestä 13-kiloisen hauen, mistä aiheutui kovia paineita Sundellille. Muutama vuosi sitten hän sai onneksi nostettua samasta järvestä lähes 9-kiloisen hauen.
”Silloin minut hyväksyttiin tosimiehenä Jonnan sukuun. Ei sinne lääkärin tai bodarin meriiteillä pääse”, Sundell naurahtaa.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.