• Tiesitkö? Helle on asteikosta riippuen 25, 77 tai lähes 300 astetta – lämpötila-asteikkoja on luotu monin perustein

    Meille tutuin lämpötila-asteikko perustuu veden ominaisuuksiin.
    Tilaajalle
    Eri lämpötila-asteikkojen juuret juontavat vuosisatojen taakse.
    Eri lämpötila-asteikkojen juuret juontavat vuosisatojen taakse. Kuva: Pixabay
    Lukemisto|Historia ja perinne
    16.7.202319:00
    Tuovi Mäkipere

    Yksi jokakesäisistä puheenaiheista koskee kesän lämpötiloja. Lämpöähän on aina jonkun mielestä liikaa tai liian vähän, mihin lämpötilalukema oikeastaan perustuu?

    Kun puhumme vaikkapa 25 asteen lämpötilasta, puhumme tarkalleen ottaen 25 celsiusasteen lämpötilasta.

    Celsiusasteet ovat saaneet aikanaan nimensä ruotsalaiselta tähtitieteilijältä Anders Celsiukselta, joka määritteli 1740-luvulla veden jäätymispisteen 0 asteeksi ja kiehumispisteen 100 asteeksi.

    Samankaltaiset kaksi referenssipistettä on esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetyssä fahrenheit-asteikossa, jossa veden jäätymispisteeksi on määritelty 32 fahrenheitastetta ja ihmisen ruumiinlämmölle 96 fahrenheitastetta.

    Esimerkiksi 25 celsiusasteen helleraja on fahrenheiteina ilmaistuna 77 astetta. Nimensä fahrenheit-asteikko on saanut saksalaissyntyiseltä hollantilaiselta fyysikolta Daniel Gabriel Fahrenheitilta 1720-luvulla.

    Kelvin-asteikko puolestaan alkaa absoluuttisesta nollapisteestä, jota alemmas lämpötila ei voi pudota. Kelvin-asteikolla ei ole referenssipisteitä, toisin kuin celsius- ja fahrenheit-asteikolla, eli kelvinasteissa mitattuna lämpötila ei voi pudota nollan alapuolelle.

    1840-luvulla brittiläinen matemaatikko ja luonnontieteilijä William Thomson, tai lordi Kelvin, nimittäin ehdotti lämpötila-asteikkoa, joka olisi riippumaton esimerkiksi veden tai muun aineen ominaisuuksista.

    Absoluuttinen nollapiste eli nolla kelviniä on celsiusasteikolla –273,15 astetta. 25 celsiusasteessa nautimme siis 298,15 kelvinin lämpötilasta.

    Lähde: LiveScience 22.3.2021, Tilastokeskus

    Lisää aiheesta
    • Suomalaiset eivät ole ainoita, jotka joutuvat vaivaamaan päätään ääkkösten kanssa.

      Kulttuuri | Tiesitkö: Ääkköset ovat vielä pientä – maailmassa on aakkosia, joissa on kymmeniä kirjaimia enemmän kuin suomen kielessä

    • Seitsemän veljestä -teoksen etunimien suosiossa on suurta vaihtelua. Suosituimmalla on ollut yli 350 000 kaimaa kun taas vähiten suosittu saa tyytyä merkityn historian aikana vain vajaaseen pariin sataan.

      Kirjallisuus | Tiesitkö: Seitsemän veljeksen nimet ovat olleet suosiossa eri vuosikymmeninä – yhdellä veljeksistä yli 350 000 kaimaa

      Tilaajalle
    • Kauriin ja Kravun kääntöpiirit nimettiin antiikin aikana tähdistöjen mukaan.

      Historia ja perinne | Tiesitkö: Jos kääntöpiirit keksittäisiin nyt, puhuisimme Härän ja Jousimiehen kääntöpiireistä

    Artikkelin aiheet
    lämpötila
    Celsius-asteikko
    Fahrenheit-asteikko
    Kelvin-asteikko
    tiede
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää