• Pieni paikkakunta yllätti viljelijöiden saamien ansiomerkkien määrällä – paikallinen MTK-sihteeri kiistää syyllisyytensä: ”Olen pöllämystynyt”

    Presidentin myöntämää ansiomerkkiä voi ehdottaa työnantaja tai vastaava taho.
    Tilaajalle
    Sami Heinonen on iloinen saamastaan tunnustuksesta.
    Sami Heinonen on iloinen saamastaan tunnustuksesta. Kuva: LähiTapiola
    Lukemisto|Historia ja perinne
    4.12.202410:00
    Eija Mansikkamäki

    Kiuruvedelle näyttäisi tänä vuonna osuvan maatalousyrittäjien saamien ansiomerkkien keskittymä.

    Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saavat maatalousyrittäjät Heikki Heikinmaa, Kari Herranen ja Arvi Huuskonen, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin maatalousyrittäjät Welmina Harmoinen, Antti Pennanen ja Jari Tikkanen ja Suomen Valkoisen Ruusun mitalin Lassi-Pekka Pöksyläinen.

    Onko niitä hakenut paikallinen MTK?

    MTK-Kiuruveden sihteeri ja johtokunnan jäsen, maaseutuyrittäjä ja Lähi-Tapiolan vakuutusedustaja Sami Heinonen kiistää tiedon.

    ”Olen pöllämystynyt asiasta, sillä sain itsekin ansiomerkin”, Heinonen vastaa. Hänelle tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin.

    ”Ihan puskista tämä tieto tuli, mutta sellainen kutina on, että kaupunki olisi hakijana. Hyvälle tämä huomio tuntuu, mutta näin suomalaista vaatimattomuuttani sitä mietin, että ovatko omat saavutukset niin merkittäviä kuitenkaan.”

    Heinonen, 49, kertoo olevansa moniala-ammattilainen ja toimineensa maaseutuyrittäjänä vuodesta 2010. Hän viljelee sukutilalla rehuviljoja ja heinänsiementä.

    Ehkä olet Kiuruveden kantavia voimia?

    ”En nyt ihtiäni ihan sellaisena näkisi.”

    Perustelut Heinonen ja muut palkitut kuulevat tuonnempana, kun mitali myöntökirjoineen luovutetaan.

    Miltä mitali näyttää, on toistaiseksi arvoitus.

    ”En ole sellaista nähnyt, mutta todistuksia immeisten seinillä kyllä.”

    ”Haluamme näin kunnioittaa paikkakunnan viljelijöiden tekemää tärkeää työtä.” Juha-Pekka Rusanen

    Maatalousyrittäjien lisäksi Kiuruvedelle matkaa ansiomerkkejä muillekin, pikalaskennalla kaikkiaan 19.

    Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen myöntää kaupungin olevan ehdotusten takana. ”Tunnustettava se on. Olen iloinen, että ansiomerkkitoimikunta on puoltanut hakemuksiamme ja presidentti myöntänyt ansiomerkit.”

    Rusasen mukaan viljelijöille on tosiaan tänä vuonna ehdotettu tunnustuksia aiempaa enemmän, ja ansioiden mukaan.

    ”Olemme halunneet viime vuosina muistaa paitsi merkittävän uran tehneitä työntekijöitä ja luottamushenkilöitä myös koko kaupunkiyhteisölle tärkeitä henkilöitä. Kiuruvesi on Luomu-Suomen pääkaupunki ja Suomen ruoka-aitta, naudanlihantuotannossa ykkönen ja maidossa kolmonen. Haluamme näin kunnioittaa paikkakunnan viljelijöiden tekemää tärkeää työtä.”

    Merkit luovutetaan keväällä jonkin valtuuston kokouksen yhteydessä. Rintapieleen kiinnitettävän merkin lisäksi ojennetaan kukat ja juodaan kakkukahvit.

    Myöntöperusteena ovat keskitason yläpuolella olevat henkilökohtaiset ansiot sekä hyvämaineisuus.

    Suomessa on paljon ansioituneita ammattilaisia, mutta kaikki eivät ansiomerkkiä saa. Hakemuksen tekee usein työnantaja tai muu taustataho, mutta ehdottajana voi olla myös yksityishenkilö.

    Ehdotukset lähetetään usein asianomaisille keskusjärjestöille tai vastaaville tahoille, jotka toimittavat ne ministeriöille. Varsinaisen esityksen ritarikuntien hallitukselle tekee asianomainen ministeri, mutta ministeriökohtaisten kiintiöiden vuoksi ehdotuksia karsitaan. Ansiomerkit myöntää ritarikuntien hallitusten esitysten perusteella ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti.

    Myöntöperusteena ovat keskitason yläpuolella olevat henkilökohtaiset ansiot sekä hyvämaineisuus.

    Komentajamerkki edellyttää lisäksi 50 vuoden ikää, ritarimerkki ja ansioristi pääsääntöisesti 40 vuoden ikää ja Suomen valkoisen ruusun I luokan mitali 15 vuoden ja mitali 10 vuoden palvelusaikaa. Usein määräajat ylittyvät.

    Merkkiin liittyvä kunniakirja maksaa 215–1 900 euroa ja sen maksaa ehdottaja.

    Lisää aiheesta
    • Itsenäisyyspäiväksi myönnettiin 3 740 kunniamerkkiä.

      Historia ja perinne | Katso tästä kaikki itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat

      Tilaajalle
    • Historia ja perinne | Pääministeri Petteri Orpo saa korkeimman kunniamerkin

    • Kansanedustaja Anne Kalmari on yksi itsenäisyyspäivän ansiomerkin saajista. Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkin.

      Ruoka | Ritarimerkillä palkittu Anne Kalmari muistuttaa omavaraisuuden merkityksestä – ”En pidä ajattelusta, jossa halutaan lisää sähköautoja, mutta ei huolita kaivoksia”

      Tilaajalle
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää