Tiesitkö: Lampaan villejä esi-isiä elää Suomessakin, mutta vain kolmella saarella

Jykevä ja paksusarvinen muflonipässi on kunnioitusta herättävä näky. Suomalaisessa luonnossa näky on säväyttävä ja sen voi myös meillä päästä todistamaan, vaikka mufloni ei luontaisesti luontoomme kuulukaan.

Eläin on ihmisen tänne kuljettama ja istuttama vieraslaji. Ensimmäiset villilampaat kulkeutuivat Korkeasaaren eläintarhaan 1930-luvun lopulla ja istutettiin Inkoon Hättön saarelle vuonna 1939.

Myöhemmin mufloneita vietiin myös Poriin Säpin saarelle sekä Paraisten Högsariin. Näillä kolmella saarella mufloneita elää nykyäänkin muutaman sadan yksilön suuruinen populaatio.

Muflonin alkuperä on hieman hämärän peitossa. Tukijat ovat löytäneet nykyisen Turkin ja Lähi-Idän alueiden asuinpaikoilta noin 7000–8000 vuotta vanhoja lampaiden luita, joiden perusteella ihmisten on arveltu pitäneen jo silloin kesyjä lampaita kotieläiminä.

Tutkimusten perusteella on arveltu ihmisten siirtäneen silloisten kesylampaiden sekä Lähi-Idän tai Keski-Aasian alueelta peräisin olevan villin lampaan alalajin risteytymiä Välimeren saarille, jossa ne ovat villiintyneet ja kehittyneet nykyiseksi muflonikannaksi.

Välimeren saarilta, kuten Korsikalta ja Sardiniasta, eläimiä on myöhemmin siirretty eri puolille Eurooppaan.

Suomen karuihin oloihin sopeutuneiden muflonien ravinto koostuu pääosin ruohosta ja heinästä. Asutuilla saarilla villilampaat vierailevat pienten hirvieläinten tapaan ruokailemassa myös ihmisten puutarhoissa.

Talvisin muflonit elävät pääasiassa ihmisen saarille tuoman ravinnon varassa, sillä ne eivät kykene kapeilla sorkillaan kaivamaan luonnon niukkoja antimia paksumman hangen alta.

Muflonilla on suora ja tiheä peitinkarva sekä lämpöä eristävä, paksu pohjavilla, joka on väritykseltään tummanruskea. Tummaa yleisväriä kirjovat jalkojen, mahan, selän ja turvan vaaleat kohdat. Sekä pässille että uuhelle kasvaa sarvet, mutta pässin sarvet kasvavat huomattavasti suuremmiksi.

Muflonit kuuluvat onttosarvisiin, eivätkä niiden sarvet putoa hirvieläinten tapaan. Sarvet kasvavat koko eläimen elämän ja niihin muodostuu joka vuosi uusi rengas. Muflonipässin iän voi määrittää näiden ”vuosirenkaiden” avulla.

Mufloneiden kiima ajoittuu marras–joulukuulle. Mufloniuuhi synnyttää pääsääntöisesti yhden karitsan keväällä huhti–toukokuussa, mutta esimerkiksi Paraisten Högsarissa, jossa muflonit ovat risteytyneet kotilampaiden kanssa, saattavat naaraat synnyttää yhdestä kolmeen karitsaa jo tammi–toukokuussa.

Mufloni on laumaeläin. Lauma ja sen vartiointijärjestelmä sekä useat valvovat silmäparit tuovat turvaa aralle eläimelle. Mufloneilla on hyvin tarkka haju- ja kuuloaisti, jonka vuoksi lauman lähestyminen huomaamatta on vaikeaa. Esimerkiksi lauman syödessä ja levätessä osa eläimistä tarkkailee ympäristöä lähestyvän vaaran varalta.

Suomen mufloneilla ei ole elinalueillaan montaa luontaista vihollista, mutta esimerkiksi kotka tai kettu voi napata saaliikseen pienen karitsan. Täysikasvuinen, jykeväsarvinen mufloni on näille petoeläimille liian kova vastustaja.

Juttu on alun perin julkaistu kuukausiliite Kantrin helmikuun numerossa.