Sininen merkkausväri uuhien selässä kertoo, että siitospässi on käynyt astumassa. Kuva: Petteri Kivimäki
Puntari on lampurille tärkeä työkalu – samalla energia- ja työmäärällä saa enemmän lihaa, kun jalostus on kunnossa
Vuoden lammastilaa pitävien Mari ja Antti Seppälän mielestä tärkeää on eläinten hyvät olot ja lammastalouden ympäristöystävällisyys.TilaajalleJämsä
Jämsäläisten Antti ja Mari Seppälän palkitulla lammastilalla keskitytään eläinten hyvinvointiin sekä karjanjalostukseen. Kuva: Petteri KivimäkiSeppälän tila Jämsän Sammallahdessa on vuoden 2022 lammastila. Asiasta päätti syyskokouksessaan marraskuussa Suomen Lammasyhdistys.
Valintaperusteissa summataan tilan toiminnan määrätietoista kehittämistä, monipuolisuutta sekä järkeviä investointeja.
”Katrasta on jalostettu kokonaisvaltaisesti tilan vision mukaan ja eläinten hoito on esimerkillistä”, Suomen Lammasyhdistyksen tiedotteessa todetaan.
Jämsäläistä lammastilaa pyörittävä yrittäjäpariskunta Antti ja Mari Seppälä kertovat palkinnon lämmittävän mieltä.
”Aloitimme pitämään lammastilaa kymmenen vuotta sitten. Onhan se tosi hieno juttu, että työtämme arvostetaan. Toisaalta myös yllättää, että valinta osui meihin näinkin pian”, Antti Seppälä toteaa.
Mari Seppälän mukaan takana on vuosikymmenen työntäyteinen rutistus, jonka myötä molemmat saavat elinkeinonsa maataloudesta.
”Olemme nyt yltäneet tavoitteeseemme. Lammastalous liitännäiselinkeinoineen tuo leivän koko perheelle”, hän kertoo.
Mari Seppälän mukaan yritystoiminnan mittakaavan kasvattaminen on ollut olennaista.
”Kun aloitimme, oli lampaita 50. Nyt täällä on viisinkertainen eläinmäärä vuosina 2014 ja 2019 valmistuneissa lampoloissa”, Mari Seppälä esittelee.
Lampaiden kasvatuksen ohella tilalla viljellään noin 40 peltohehtaarilla nurmea sekä kauraa. Sivubisneksenä myydään polttopuita ja harjoitetaan metsätaloutta.
Tilamyymälästä myydään lisäksi karitsanlihaa ja lampaantaljoja.
”Vaikka villan hinta on viime aikoina noussut, ylivoimaisesti merkittävin tulovirta kertyy lihan myynnistä”, Antti Seppälä sanoo.
Tilamyymälässä on myynnissä karitsanlihaa ja lampaantaljoja. Kuva: Petteri KivimäkiLiha menee tilalta sopimustuotantona Lallin lampaaseen.
”Ei turhaan sanota, että puntari on lampurin paras työkalu.” Mari Seppälä
Lampaiden määrää tilalla ei enää kasvateta, mutta jalostukseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota.
”Jalostus on todella tärkeää, koska samalla energia- ja työmäärällä saadaan paljon enemmän lihaa kun karjanjalostus on kunnossa”, Antti Seppälä toteaa.
Seppälän tilan lampoloissa käyskentelee suomenlampaita sekä texeleitä ja suffolkeja sekä näiden risteytyksiä.
”Kun yhdistetään kaksi eri rotua, saadaan aikaan heteroosia, eli tuodaan esiin molempien rotujen parhaita puolia”, Mari Seppälä selventää.
Geenitietoihin perehtymisen ja geenien yhdistelyn ohella karitsojen kasvua seurataan tarkasti.
”Ei turhaan sanota, että puntari on lampurin paras työkalu.”
Seppälät pitävät olennaisena eläinten hyviä elinoloja sekä lammastalouden ympäristöystävällisyyttä.
”Lammas sopii hyvin tähän ympäristöömme. Pellot ovat mäkisiä ja meillä on paljon metsälaitumia, joita pystyy hyödyntämään. Laiduntaessaan lampaat lisäävät luonnon monimuotoisuutta”, Mari Seppälä kertoo.
”Olen vähän sitä mieltä, että niin kärkästä kuin maataloutta koskeva keskustelu välillä onkin, ei viljelijöiden kannattaisi syyllistyä. Kun tietää, että tekee työnsä hyvin ja asiat ovat kunnossa, ei ole mitään peiteltävää”, Antti Seppälä huomauttaa.
Ensimmäiset lampaat saapuivat Seppälän tilalle jo 1970-luvulla.
”Vuonna 1974 vanhempani laittoivat lypsylehmät pois ja lampaista tehtiin päätuotantosuunta”, Antti Seppälä muistelee.
Lammastuotannon tehokkuus on nyt viritetty huippuunsa Seppälän tilalla. Kulunut vuosikymmen on ollut menestystarina niin eläinaineksen jalostamisen, uusien tuotantorakennuksien kuin ajantasaisen konekannan muodossa.
Menestyvällä maatilallakin kuitenkin havaitaan uhkakuvia.
”Kyllähän energian, sähkön ja lannoitteiden hinnat ovat karanneet käsistä. Se tuo väistämättä haasteita, kun tilan toiminta täytyy sovittaa aiempaa moninkertaisesti suurempiin kustannuksiin”, Antti Seppälä sanoo.
”Itse ajattelen niin, että susi kuuluu Suomen luontoon. Mutta ei se talojen ja tilojen pihoille kuulu.” Antti Seppälä
Susiongelman vakavuutta ei myöskään pidä lammaspuolella vähätellä, tilan isäntä painottaa.
”Jos susivahinkoja ei saada lammastiloilla hallintaan, on koko elinkeino vaarassa kadota Suomesta. Niin valtavaa tuhoa sudet tällä hetkellä aiheuttavat. Moni tila on joutunut jo ajamaan toimintansa alas petojen takia.”
Antti Seppälän mielestä kaatoluvat häirikkösusille olisivat ainoa toimiva keino reagoida kasvavaan ongelmaan.
”Itse ajattelen niin, että susi kuuluu Suomen luontoon. Mutta ei se talojen ja tilojen pihoille kuulu.”
Eläinaineksen jalostaminen on tärkeää menestyvälle lammastilalle. Kuva: Petteri Kivimäki- Osaston luetuimmat
