Luonteeltaan Pipsa on utelias ja kesy. Kuva: Jenni Koivisto
Erikoisen värinen Pipsa-karitsa on sylivauva – katso video söpöstä pienokaisesta
Maaliskuun alussa syntynyt suomenlammaskaritsa Pipsa pomppii emojen selkien päällä, mutta rauhoittuu rapsutuksista.Tilaajalle
Pipsa-karitsa viihtyy lasten sylissä. Kuvassa se nauttii auringonlaskusta Milan sylissä. Kuva: Jenni KoivistoPipsa-karitsalla on tiedossa mukava pääsiäinen. Pieni suomenlammas saa juhlapyhinä arkea enemmän huomiota.
”Sanon lapsille aina, että mennään hengailemaan lampaiden kanssa. Pääsiäisenä ehditään enemmän silitellä lampaita ja viedä lampaille paljon leivänkannikoita”, kertoo Haavikon tilan emäntä Jenni Koivisto Kuopion Airakselan kylästä.
Koiviston mukaan lampaat tunnistavat oman väkensä jo kuullessaan askeleiden kantautuvan pihamaalta ja lähestyvän vanhaan navettaan rakennettua lampolaa. Kuuluu innokkaampaa ja kovempaa määintää.
Pipsa kirmaa ensimmäisenä ovelle tulijoita vastaan. Se hakee isäntäväkensä ja lasten läheisyyttä. Koiviston perheessä on viisi lasta, joista nuorin on 10 kuukauden ikäinen.
”Lapset ottavat Pipsaa syliin, ja se tykkää rapsutuksista”, Koivisto kertoo.
Pipsa syntyi 5. maaliskuuta Haavikon tilalla ja on nyt 2,5 viikon ikäinen. Samalla syntyi kaksi sisarusta. Emä aloitti karitsoimisen itsenäisesti, ja imetys lähti jouhevasti käyntiin. Lisämaitoa ei ole tarvinnut antaa.
Jenni Koiviston mukaan Pipsa oli ilahduttava yllätys, sillä sitä koristaa jokseenkin omintakeinen mäyräväritys. Sen naamassa kulkee epäsymmetrisesti tummia ja vaaleita juovia, kun normaalisti mäyrävärisellä lampaalla naaman väritys on symmetrinen ja tumma.
Karitsan emä on väriltään mäyrä ja isä puolestaan ruskea.
”Ihan puhdas mäyrä se ei ole, mutta todella kaunis”, Koivisto kuvailee karitsaa.
Poikkeuksellisen värityksensä vuoksi Pipsa on saanut jo uuden kodin, josta se on saanut myös etunimensä Pipsa. Uusi emäntä on ostanut aiemminkin Haavikon tilalta lampaita ja oli odottanut pitkään kirjavaa suomenlammasta.
”Pipsan villa on tosi tiheää kiharaa, mikä mahdollistaa hyvän langan saamisen. Tuleva omistaja onkin opiskellut käsinkehruuta”, Koivisto tietää.
Myös Haavikon maatilan suomenlampaista keritään käsin villaa, jota viedään kehräämölle ja myydään sitten suoraan tilalta lankana.
Lisäksi tilalla on kasvatussonneja ja harrastekanala, josta saadaan munia omaan tarpeeseen. Kesäisin Koivisto järjestää lastenleirejä.
Karitsan emä on väritykseltään mäyrä ja isä ruskea. Karitsaa ihailee Elli-lapsi. Kuva: Jenni KoivistoPipsan päivän suurinta hupia on hyppiä emojen selän päältä toiselle. Muutoin arki kuluu emon maitoa syöden, nukkuen ja kauraa sekä säilöheinää rouskuttaen.
”Pipsa villitsee muita karitsoja”, Koivisto kertoo nauraen.
Karitsa on sisarustensa tapaan kesy ja yhteistyökykyinen.
”Ei tarvitse miettiä, uskaltaako laskea lapsia navettaan, kun tietää, etteivät lampaat pure eivätkä puske. 3-vuotiaskin käy jo yksin katsomassa lampaita.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
- Osaston luetuimmat
