Yle Urheilun toimittaja Inka Henelius valmistautui lähetykseen Kiinan muurilla Pekingin kesäolympialaisten aikaan vuonna 2008. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kestosuosiota nauttiva Urheiluruutu täyttää 60 vuotta – ”Toimiva kokonaispaketti”
Anssi Kukkosen ja Seppo Kannaksen luoma Urheiluruutu lähetettiin ensimmäisen kerran 18.8.1963. Ohjelma nauttii yhä suursuosiota. Sen eteen tehdään myös jatkuvaa kehitystyötä.Tilaajalle
Toimittaja Tapio Suominen ja kuvaaja Jorma Vihtonen työn touhussa Tukholman Globenissa, jossa he aistivat kiekkoleijonien tunnelmia vuonna 2003. Kuva: Jaana KankaanpääUrheiluruutu on käsite urheilua seuraavien suomalaisten keskuudessa. Ohjelma on jo pitkään kerännyt kovia katsojalukuja. Edes koronavuodet, jotka pahimmillaan pysäyttivät urheilun lähes tyystin, eivät saaneet Urheiluruudun katsojia kaikkoamaan.
Yle Urheilun päällikkö Joose Palonen näkee, että Urheiluruudun vankkumattoman suosion takana on vahva, monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin vastaava tuote.
”Urheiluruutu on toimiva kokonaispaketti. Se tuo napakasti ja tehokkaasti esiin sen, mitä katsoja tarvitsee pysyäkseen kärryillä siitä, mitä urheilussa tapahtuu.”
Samalla hän muistuttaa siitä, että Urheiluruutua on myös kyetty kehittämään jatkuvasti.
”Urheiluruudun eteen tehdään jatkuvasti paljon kehitystyötä, sillä tulokset eivät yksin riitä kertomaan urheilusta. Sen ohella, mitä tapahtuu, pitää kyetä kertomaan myös, miksi tapahtuu. Siten myös tarjoamme puheenaiheita.”
Esimerkkinä tästä Palonen mainitsee Urheiluruudun taustoittavat ja syventävät jutut. Myös ohjelman esiin tuoma monipuolinen lajikirjo sekä urheilijoiden henkilökuvat palvelevat samoja päämääriä.
Nykyajan mediaympäristössä urheilua ja tuloksia on saatavilla monista eri lähteistä. Kilpailussa niiden kanssa Palonen nimeää Urheiluruudun vahvuudeksi myös visuaaliseen ulottuvuuden.
”Ohjelmassa pystyy paitsi kuulemaan, myös näkemään päivän tärkeimmät urheilutapahtumat. Se on tärkeää nykyisin, kun lähetysoikeudet ovat pirstoutuneet.”
Aluksi Urheiluruutua lähetettiin vain sunnuntai-iltaisin, mutta sitä laajennettiin vähitellen. Päivittäinen ohjelma Urheiluruudusta tehtiin vuonna 1993.
Uudistuksen aikaan Yle TV1:n urheilun ohjelmapäällikkönä työskenteli Kari Mänty. Hän näkee, että päivittäinen lähetys oli tärkeä kehitysaskel Urheiluruudulle.
”Urheiluruutu oli jo entuudestaan vahva brändi, jota muutos vain vahvisti. Samalla se antoi journalistisia mahdollisuuksia sekä lavensi tapaa, jolla urheilua voitiin käsitellä”, hän sanoo.
Ennen paluutaan Ylen johtotehtäviin 1990-luvun alussa Mänty työskenteli Lontoon-kirjeenvaihtajana. Hän oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että yhteiskunnalliset ulottuvuudet iskostuivat yhä vahvemmin osaksi Urheiluruutua. Ne näkyvät ohjelmassa tänäkin päivänä.
”Urheiluruutu on onnistunut avaamaan katsojille uusia näkymiä, sillä urheilun ytimessä olevat tulokset eivät ole mahdollisia ilman vahvoja taustaorganisaatioita ja -toimijoita”, hän summaa.
”Tulokset ovat etusijalla, mutta Urheiluruudun lähetys ei ole kiinni siitä, tapahtuuko kentillä vai ei.” Kari Mänty
Mänty kertoo tuoneensa niin ikään Isosta-Britanniasta idean studioista osana tärkeitä kisalähetyksiä. Tämä oli kehitysaskel myös Urheiluruudulle, joka saattoi hyödyntää monipuolisesti studioiden parhaita paloja.
Sekä Mänty että Palonen nostavat juuri eri välineiden jatkuvasti tiivistyneen yhteistyön tärkeäksi kehityslinjaksi Urheiluruudun historiassa.
Vielä 1990-luvun alussa Ylellä oli kolme eri urheilutoimitusta, kun taas nykyisin esimerkiksi ulkomaankirjeenvaihtajat saattavat osallistua urheilujuttujen tekoon.
”Tämä tuo tiettyä yllättävyyttä. Tulokset ovat etusijalla, mutta Urheiluruudun lähetys ei ole kiinni siitä, tapahtuuko kentillä vai ei”, Mänty sanoo.
Sekä Mänty että Palonen näkevät, että Urheiluruudun historiaan mahtuu monia käännekohtia. He eivät kuitenkaan nosta niistä yhtäkään ylitse muiden.
”Näkisin Urheiluruudun ennemminkin yhtenä isona jatkumona. Olemme kiitollisia kaikille edeltäjillemme, jotka ovat tehneet tärkeää työtä ohjelman kehityksessä. Urheiluruutu toimii urheilun logiikalla ja pyrkii jatkuvaan parantamiseen”, Palonen tiivistää.
Urheiluruutu juhlistaa juhlavuottaan lokakuun lopun erikoislähetyksellä, jossa paikalla on ohjelman entisiä ja nykyisiä tekijöitä.
Tekijöiden ohella ohjelman merkitys on suuri myös katsojille. Se heijastuu Yle Urheilun saamaan palautteeseen, josta valtaosa koskee juuri Urheiluruutua.
Palautteen ohella ohjelman merkitys suomalaisena instituutiona näkyy myös arjen tasolla.
”Jotain sekin kertoo, että harrasteporukoissa jonkun tehdessä hienon suorituksen tai kauniin maalin, todetaan monesti, että sillä pääsee Urheiluruutuun”, Palonen sanoo.
Ralliautoilija Tommi Mäkistä haastateltiin Urheiluruutuun Uuden-Seelannin MM-rallissa vuonna 2001. Kuva: Jaana Kankaanpää- Osaston luetuimmat
