Miksi pörssisähkön hintapiikit toistuivat jälleen syyskuussa – manipuloiko joku markkinoita? Energiavirasto kommentoi

Syyskuu toi viime vuoden tapaan kivuliaita piikkejä sähkönhintaan, ja perustelutkin ovat tuttuja: ydinvoimaloita huolletaan tai ne vikaantuvat, tyyni sää seisottaa myllyjä eikä Ruotsista tule korvaavaa sähköä tarpeeksi.

Kuluttaja kaivaa kuvetta ja miettii, vivuttaako joku tarkoituksellisesti hintoja ylöspäin syyskuussa ja pitäisikö ottaa talveksi kiinteähintainen sopimus.

Johtaja Antti Paananen Energiavirastosta ei usko hintojen manipulaatioon.

”En lähde laittamaan painoa salaliittoteorioille. Sähköntuottajat joutuvat ilmoittamaan seisokkien syyt, ja aiheettomat tuotannon häiriöt paljastuisivat nopeasti. Siitä voisi olla isot seuraamukset.”

Hän pitää hintapiikkejä sattumana ja uutena normaalina. Ratkaisevaa on sähköntuotantomme rakenne.

”Merkittävä osa kotimaisesta tuotannosta on ydin- ja tuulivoimaa sekä jossain määrin vesivoimaa. Häiriötilanteissa tai tuulettomina jaksoina ei aina saada riittävästi edullista sähköä korvaamaan vajausta.”

Miksi sitten ydinvoimaloita ei voi huoltaa ja seisottaa vaikkapa kesällä?

Paananen sanoo, että herkkä tilanne on silloinkin. Meillä on kohtalaisen paljon sekä kaukolämpöä että sähköä tuottavia voimaloita. Kaukolämpöä ei kesällä tarvita, joten ne eivät tuota sähköäkään.

Hän toteaa, että myös tulevaisuudessa on ajoittain totuttava arvokkaisiin tunteihin ja ajoitettava oma kulutus edullisiin aikoihin. Vaihtoehtona on kiinteähintainen sopimus, jonka hinnassa näkyy sähkönmyyjän ”riskilisä”.

Hintapiikkien vastapainoksi pörssisähkön ostajat ovat voineet nauttia ennätysmäärästä negatiivisia hintoja. Ensimmäisen kerran sähkönhinta meni miinukselle viideksi tunniksi 2020. Vuonna 2023 miinushintoja oli 400 tuntia, ja nyt pelkästään alkuvuonna noin 500 tuntia.

”Toisin sanoen 6–7 prosenttia ajasta sähkö on tänä vuonna ollut miinuksella. Suomen pörssisähkö oli viime vuonna miinuksella useammin kuin missään muualla EU:ssa.”