Norjalaisesta kasvatuslohesta kirjoitettu paljastuskirja saa Exit-kohusarjankin kalpenemaan

Exit on alun perin norjalainen tv-sarja, joka esittelee joukon norjalaisen liike-elämän veijareita. Finanssihait elävät vailla omaatuntoa juhlien, juoden ja sekoillen. Sarja perustuu todellisten rahamiesten haastatteluihin, mutta on silti väritettyä draamaa.

Kjetil Østli ja Simen Sætre ovat kirjoittaneet Vieras laji -nimisen kirjan, joka on kuin jatkoa Exit-sarjalle. Aivan kuten norjalainen draamasarja, kirja tarjoaa pöyristyttävän näkymän lohenkasvatuksen ympärille syntyneen teollisuudenalan varjopuoliin ja synkkiin salaisuuksiin kaikkine ylilyönteineen.

Kirja on viihdyttävä kuvaus lohen kasvatuksen ympärillä pyörivästä miljardibisneksestä. Kirjoittajien usean vuoden tutkimuksiin perustuva teos nostaa lukijan karvat pystyyn monessa kohtaa.

Exit-sarjan tavoin häiritsevintä teoksessa onkin se, että se perustuu tosikertomuksiin siitä, miten 1970-luvulla päätettiin kesyttää villilohi ja mitä käänteitä lohenkasvatuksen maailmassa on tapahtunut vuosien varrella.

Kirjassa kerrotaan tarinoita siitä, miten lohenkasvatuksessa kokeiltiin kaikkea mahdollista geeniteknologiasta lähtien. Tavoitteena oli, että lohi kasvaisi nopeammin, käyttäytyisi rauhallisemmin ja selviäisi paremmin kasvatuslohiin iskeneistä taudeista ja lohitäi-ongelmasta. Jopa lohen punainen väri synnytettiin keinotekoisesti.

Norjalaisen lohen väriä tuunattiin, jotta se houkuttelisi syömään. Kuvassa norjalaista lohta fileerauslinjalla. Kuva: Pekka Fali

Kirjassa piirtyy kuva salajuonien täytteisestä maailmasta, johon kiedotaan mukaan sekä markkinointi-ihmiset, viranomaiset että kalankasvattajat. Esiin nostetaan myös tutkijat, jotka on kirjan mukaan hiljennetty, jos he uskaltavat tuoda esiin kalankasvatuksen negatiivisia puolia tutkimuksissaan.

Ravitsemustutkimus on samoin valjastettu tuomaan vääristeltyä tietoa siitä, että kasvatuslohi on turvallista, ravitsevaa ja ympäristöystävällistä. Kirjassa vihjaillaan, että kasvatus uhkaa myös lohta syövien ihmisten terveyttä.

Kirja piirtää raadollisen kuvan toiminnasta, jolle mikään ei riitä ja joka hyödyntää luontoa luodakseen kukoistavan bisneksen. Kirja kuvailee, kuinka sairaudet, loiset ja ympäristömyrkyt levisivät Norjan vuonoihin ja meriin samalla kuin aidot villilohikannat taantuivat Norjan joissa. Yhtenä syyllisenä on jokiin karanneet kasvatuslohet.

Luvussa ”Jossa meidät lumoaa rikas nuori mies” kuvaillaan norjalaista lohimiljoonien perijää, josta on tullut yksi Norjan rikkaimpia ihmisiä seuraavasti: ”Valkoisen paidan ylimmät napit on auki ja se istuu täydellisesti. Ranteessa on kello, jonka tunnistaa Financial Timesissa nähdyistä mainoksista. Suu raollaan, valkoisia hampaita vasten nostettu keskisormi on kuin ilkikurinen fuck you”.

Kirjassa on niin paljon häkellyttäviä käänteitä, että paikoin Exitkin kalpenee tarinoille. Kysymys kuuluu, kuinka paljon tässä tarinassa on totta ja kuinka paljon tarinaa on väritetty.