Tänäkin jouluna kokoonnutaan laulamaan kauneimpia joululauluja kirkkoihin eri puolilla Suomea. Kuva: Petteri Kivimäki
Teinien rahankeruusta koko kansan suuhun sopivaksi – tiesitkö tämän suomalaisesta perinteestä?
Joululaulut ovat olennainen osa suomalaista joulunviettoa ja osan niistä alkuperä vie jopa vuosituhansien taakse.Tilaajalle
Kuva: Stiina HoviJoulunaika alkaa ja sydämen täyttää lämmin nostalgia, kun radiosta kajahtavat ensimmäiset tutut ja juhlavat sävelmät.
Rakkaimmat joululaulut virittävät mielen lähestyvään juhlaan ja kuljettavat mietteet jopa vuosikymmenien takaisiin muistoihin. Joulusävelten myötä voimme kokea joulun taian heräävän eloon joka vuosi uudelleen.
Suomessa joululaulut ovat erityinen osa joulunviettoa, laulamme ja kuuntelemme niitä sitten kotona kynttilöiden loisteessa tai kirkkojen hartaudessa.
Joululauluja on laulettu jo yli 2000 vuoden ajan ja varsinainen joululauluperinne alkoi muodostua Euroopassa 1100–1200-lukujen aikana.
Joulun sanomasta kertovat laulut ovat raikuneet myös Suomen vanhimmissa kirkoissa keskiajalta lähtien. Suomalaisten vanhinta joululauluperinnettä edustavat Piae Cantiones -laulut, joita julkaistiin painettuna laulukirjana ensimmäisen kerran vuonna 1582.
”Cantiones-kokoelman laulut tulivat opiskelijoille hyvin tutuiksi, sillä niitä laulettiin koulujen laulutunneilla, kirkkotilaisuuksissa, koulun juhlissa ja joulunaikaisten tervehdysten yhteydessä”, kertoo tietokirjailija ja Sibelius-Akatemian emeritusprofessori Reijo Pajamo.
”Laulut olivat keskeisessä asemassa myös pitäjänkäynneillä, joita teinit tekivät kerätäkseen rahaa koulunkäyntiä varten.”
”Laulut olivat keskeisessä asemassa myös pitäjänkäynneillä, joita teinit tekivät kerätäkseen rahaa koulunkäyntiä varten.”
Aikakauden joululaulut saavuttivat suuren kansansuosion ja monet niistä siirtyivät vuonna 1583 ensimmäiseen suomenkieliseen virsikirjaan.
Tältä ajalta ovat peräisin monet yhä laulettavista jouluvirsistämme kuten Enkeli taivaan lausui näin. Saksalainen Martin Luther kirjoitti sen perheensä joulunviettoa varten lähes 500 vuotta sitten.
Virren ensimmäisen suomennoksen teki Hemminki Maskulainen vuonna 1605 ja myöhemmistä suomennoksista vastasivat Elias Lönnrot ja nykyisen suomennoksen laatija Julius Krohn.
Virsien jälkeen vanhimmat kansainväliset joululaulut ovat peräisin 1600-luvulta, kuten Heinillä härkien kaukalon, joka sai alkunsa Ranskassa vuonna 1684.
Monet rakkaimmista joululauluistamme ovat edellä mainitun tapaan ulkomaista alkuperää, kuten tanskalainen Maa on niin kaunis ja Itävallasta peräisin oleva Jouluyö, juhlayö.
”Jouluyö, juhlayö -laulun syntyajoista on jo yli 200 vuotta, mutta laulu on yhä ajankohtainen, lämmin sekä puhutteleva ja luo mieliimme tunnelman, jota joululta odotamme,” Pajamo pohtii.
Reijo Pajamo on tutkinut joululaulujen historiaa. Kuva: Jarno MelaMaalliset joululaulut alkoivat nousta jouluvirsien ja hengellisten joululaulujen rinnalle vasta 1800-luvun loppupuolella joulunviettotapojen muuttuessa. Tällä aikakaudella joululaulujen kirjoon antoivat oman panoksensa monet tunnetut kirjoittajat ja säveltäjät.
”Suomi saa ylpeillä sillä, että joululaulujen tekijöiden joukosta löytyy maamme johtavia runoilijoita Hilja Haahtista Sakari Topeliukseen ja tunnetuimpia säveltäjiä Karl Collanista Jean Sibeliukseen", Pajamo kertoo.
1800-luvun lopulla ilmestyivät ensimmäiset joululaulukokoelmat ja kodeissa yleistyivät joulukuuset, kynttilät ja koristeet sekä joulupukin vierailu joululahjoineen. Uusiin tapoihin loivat tunnelmaa koulun laulutunneilla opetellut joululaulut.
”Suomen lapset toivat joululaulut kansakouluista koteihin ja osaksi yhteistä joulunviettoa”, Pajamo muistuttaa.
”Useat joululauluistamme syntyivät koulun kuusijuhlaa varten ja siksi monet niistä ovat kansakoulunopettajien kirjoittamia. Suomalainen joululauluperinne olisi melko köyhää ilman opettajien vahvaa panosta.”
Joululaulut ovat tärkeä osa yhteistä kansallista kulttuuriamme ja yhteistä juhla-ajan perinnettä. Kuva: Jarno MelaLauluntekijöiden voisi kuvitella inspiroituneen talven hämyisestä tunnelmasta. Hieman yllättäen monien joululaulujen synty liittyy kuitenkin kesäaikaan. Vanhan ajan joululehdet koottiin ja toimitettiin pääasiassa kesällä, siksi myös monet lauluiksi päätyneistä runoista on kirjoitettu kesällä.
”Esimerkiksi joululauluista tunnetun kirjailija Alpo Noposen tiedetään työskennelleen usein kesämökillään, ja siellä kesätuulen humistessa ja laineiden liplattaessa kalliorantaan syntyi kesällä 1916 jouluruno Arkihuolesi kaikki heitä”, Pajamo kertoo.
”Myös Armas Maasalon sävellys Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa on syntynyt keskikesän kirkkaudessa. Maasalon kerrotaan tehneen sävellystyötä verhot suljettuna kynttilänvalossa, päästäkseen jouluisempaan tunnelmaan.”
Joululaulujen yleisimpiä aiheita ovat Jeesus-lapsi, Joosef ja Maria, Betlehemin tähti, jouluseimi, joulun askareet, joulukirkko, joulun odotus ja tunnelma sekä joulupukki, tontut ja lahjat.
Suomalaisten tärkeimpiin jouluperinteisiin kuuluva sauna ei ole innoittanut vanhoja lauluntekijöitä lainkaan ja ennen Arja Korisevan vuonna 2011 julkaisemaa kappaletta Joulusauna aihe loisti poissaolollaan.
Yksi sisällöltään poikkeuksellinen kappale joululaulujen joukossa on Me käymme joulun viettohon. Sen kriittinen teksti kyseenalaistaa joulun materialistisen puolen ja muistuttaa joulun alkuperäisestä sanomasta.
”Teksti on kirjoitettu 1920-luvulla ja se kertoo, kuinka maallistunut juhla joulu oli jo silloin. Sanat muistuttavat riipivin vertauskuvin, kuinka joulun alkuperäinen merkitys hautautuu koristeiden, lahjojen, ruuan ja juomien alle”, Pajamo kuvailee.
Suurin osa tutuimmista lauluista on teemoiltaan kristillisiä, mutta uudempien laulujen joukosta löytyy myös vähemmän uskonnollisia vaihtoehtoja.
Maallisen joululauluperinteen ilmentymä on aikanaan suuren suosion saavuttanut Juice Leskisen Sika, joka on inhorealistinen kuvaus porsaan matkasta läävästä joulupöydän tähdeksi.
”Sika-kappaleen tyyliset ylilyönnit naurattavat hetken, mutta harvoin niistä aikaa kestäviä klassikoita syntyy. Kulttuuriin kuitenkin kuuluu, ettei jämähdetä paikalleen ja annetaan myös joululaulujen elää ja muuttua.”
Joululauluihin liittyy voimakkaita muistoja ja tunnesiteitä, ja siksi klassikoksi muodostuvan joulukappaleen luominen on erittäin vaikeaa. Toisinaan osumia kuitenkin tulee.
Yksi suurimpia onnistumisia on ollut Vexi Salmen sanoittama ja Kassu Halosen säveltämä Näin sydämeeni joulun teen, joka julkaistiin vuonna 1988 Vesa-Matti Loirin joululevyllä.
”Kappale on hyvä esimerkki, että onnistuneita ja klassikoksi kohoavia joululauluja on mahdollista luoda, kunhan sanoma ja sävel tehdään huolella”, Pajamo pohtii.
”Kappale on hyvä esimerkki, että onnistuneita ja klassikoksi kohoavia joululauluja on mahdollista luoda, kunhan sanoma ja sävel tehdään huolella.”
Joululaulutapahtumat ovat koko perheen tapahtumia. Niiden myötä joululaulujen perinne siirtyy sukupolvelta toiselle.
Kun kauneimmat joululaulut ja ikivanhat jouluvirret kajahtavat keskiajalta periytyvien kirkkojen hämyssä, voi kuvitella miten perinteikkäät veisut ovat kaikuneet saman pyhätön käytävillä jo yli 500 vuotta sitten.
”Joululaulut ovat tärkeä osa yhteistä kansallista kulttuuriamme ja yhteistä juhla-ajan perinnettä ja niiden kauniit sanat ja sävelet ovat koskettaneet sydämiä sukupolvien ajan”, Pajamo muistuttaa.
”Joululauluperinteen tärkeydestä kertoo, että Kauneimmat joululaulut -tapahtumasta on monissa seurakunnissa kasvanut tärkein ja suosituin jouluajan tapahtuma.”
Kauneimmat joululaulut
Kauneimmat joululaulut on vuosittain järjestettävä yhteislaulutapahtuma ja yksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyyskampanjoista.
Suomen lähetysseura on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 1973 alkaen.
Tapahtumaan osallistuu vuosittain noin miljoona suomalaista.
Joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi muun muassa kauppakeskuksissa ja kouluissa.
Tilaisuuksia järjestetään ensimmäisestä adventista loppiaiseen.
kauneimmatjoululaulut.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
