Tiesitkö? Kunnanrajalla oleva kyltti kertoo kunnan kielitilanteesta – Junissa puolestaan voi kuulla harvinaisiakin paikannimiä

Kesälomamatkalla kunnanraja vaihtuu tiuhaan. Osa kuntien nimistä lukee vain yhdellä, osa kahdella kielellä, ja kaksikielisissä kylteissä on joskus suomen- ja joskus ruotsinkielinen nimi ylimpänä. Mutta millä logiikalla kuntien nimet merkitään teiden varsille, kun kunnanraja vaihtuu?

Kielilaki määrittelee kunnat yksikielisesti suomen- tai ruotsinkielisiksi tai sitten kaksikielisiksi, ja kaksikielillä kunnilla on puolestaan enemmistökielenä suomi tai ruotsi.

Kunta on yksikielinen, jos siellä asuu toisen kotimaisen kielen puhujia alle kahdeksan prosenttia väestöstä. Yksikielisten kuntien nimet lukevat teiden varsilla vain yhdellä kielellä, ja koska valtaosa kunnista on yksikielisesti suomenkielisiä, kunnan rajalla lukee yleensä nimi vain yhdellä kielellä, esimerkiksi Salla tai Kuhmoinen. Suomen kaikki yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat sijaitsevat nykyään Ahvenanmaalla, sillä manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta, Närpiö, muuttui kaksikieliseksi vuoden 2016 alusta. Pelkän Närpesin sijaan sen rajalla lukee siis nykyään sekä Närpes että Närpiö, mutta Maarianhaminassa lukee pelkkä Mariehamn.

Kaksikielisiä kuntia ovat sellaiset, joissa toisen kotimaisen puhujia on vähintään kahdeksan prosenttia väestöstä tai vähintään 3 000 henkeä. Kunnanrajalla kaksikielisen kunnan enemmistökielen voi päätellä siitä, missä järjestyksessä nimet on merkitty kylttiin. Siksi esimerkiksi Kokkolan perässä lukee Karleby, mutta ennen Kruunupyytä lukee kunnan ykköskielellä Kronoby.

Kaksikielistä kuntaa ei voi määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt alle kuuteen prosenttiin väestöstä.

Jos kesämatkailija liikkuu auton sijaan junalla, junien ruotsinkielisistä kuulutuksista voi havaita sellaisiakin suomenkielisten kuntien nimiä, joita kunnanrajoilla ei näy. Esimerkiksi Laihia on ruotsiksi Laihela, Kokemäki Kumo ja Savonlinna Nyslott. Kunnalla voi siis olla sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi, vaikka kunta ei olisikaan kaksikielinen. Suomessa on paljon kuntia, joiden ruotsinkielistä nimeä ei käytännössä näe tai kuule missään. Esimerkiksi Virrat on ruotsiksi Virdois ja Virolahti puolestaan Vederlax.

Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä osaa Sodankylästä, ja tällä alueella saamen kielet näkyvät myös tienvarsilla

Lähde: Kotus: Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet