• MT 100 vuotta sitten: Naudat ja lampaat maistuivat Kuusamon karhuille

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 8.9.1923 myös 10 000 kalasta, jotka oli laittomasti dynamiittikalastettu Lempäälässä.
    Kotimaisia Puijon tehtaan tulitikkuja mainostettiin Maaseudun Tulevaisuudessa sata vuotta sitten.
    Kotimaisia Puijon tehtaan tulitikkuja mainostettiin Maaseudun Tulevaisuudessa sata vuotta sitten. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    9.9.202313:50
    Tuovi Mäkipere

    Karhujen tuhot Pohjoisessa.

    Viime viikon lopulla ovat karhut jälleen tehneet pahoja tuhojaan Pohjois-Suomessa. Niitä on tänä syksynä enemmän kuin koskaan ennen. Kuusamon Tavajärvellä ne sunnuntaita vasten raastoivat ja repivät Kustaa Huutolan karjasta parhaan lehmän. Apuun rientäneet pelastivat muun osan karjasta. Paanajärvellä ovat karhut repineet ja sitten syöneet toista sataa lammasta, hiehoja ja lehmiä n. kymmenkunta ja 2 aikuista hevosta. Kuusamon Poussussa on niinikään 100 lammasta saanut surmansa ja joutunut karhujen ruoaksi. Paljon eri talojen hiehoja ja lampaita ovat karhut myöskin syöneet. Alakitkalta ilmoitetaan, että sielläkin ovat karhut syöneet asujamiston lampaita, hiehoja ja lehmiä. Karhut ovat niin rohkeita, että tämä kaikki on ollut mahdollista, vaikka karjoja on koetettu ahkerasti paimentaa ja pitää silmällä, osaksi aseellisestikin vartioida.

    Keskusosuusliike Hankkija kauppasi viljan kuivaamista varten Maulan kuivaustelineitä. Niissä ei ollut mainoksen mukaan hautumisen vaaraa.
    Keskusosuusliike Hankkija kauppasi viljan kuivaamista varten Maulan kuivaustelineitä. Niissä ei ollut mainoksen mukaan hautumisen vaaraa.  Kuva: Kansallisarkisto

    Dynamiittikalastusta Lempäälässä.

    Kymmenisentuhatta kalaa surmattu luvattomalla tavalla Mäyhäjärvellä.

    Viime viikon keskiviikko- ja torstaiaamuna nähtiin Lempäälässä Mäyhäjärven eteläosassa olevien saarien ympärillä veden pinnalla ja rannoilla suuret määrät kuolleita ja puolikuolleita kaloja. Näiden joukossa oli kaikkia järvessä löytyviä kalalajeja, kuten särkiä, ahvenia, kiiskiä, lahnoja, haukia ja kuhia. Tuulien mukana on kaloja sittemmin kulkeutunut kaikkialle rannoille, mistä mätänevät kalat levittävät ympärille ilkeää hajua ja saastuttavat veden. Arvion mukaan nousee kuolleitten kalojen lukumäärä ainakin 10,000 ja paino 1,000–2,000 kiloon.

    Hevonen saanut sydänhalvauksen.

    Kun tilallinen K. Puuska Kuusjoen Hämäläisten kylästä [nykyisessä Salossa] viime maanantaina oli hevosineen palaamassa osuusmeijeriltä kotiinsa, tuli maantiellä vastaan kauppias Korvenojan auto. Hevonen säikähti autoa ja kaatui rattailleen maantienojaan. Pian se kuitenkin saatiin valjaista irti ja nostetuksi pystyyn, mutta kaatui aivan samassa kuolleena maahan. Luultava on, että säikähdyksestä aiheutunut sydänhalvaus oli sen lopettanut.

    Lisää aiheesta
    • Karhunmetsästys alkoi koko maassa 20. elokuuta.

      Erä | MT seuraa karhunmetsästystä – jo yli puolet kannanhoidollisista poikkeusluvista käytetty

    • Tiellä oli lyhyellä matkalla useita mustikasta ja puolukasta koostuneita läiskiä.

      Erä | Nyt on kakkajuttu – arvaatko kuka tämän tien marjapilkut aiheutti?

    • Wäki-peruna-auraa mainostettiin MT:ssä 100 vuotta sitten.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Maataviljelevän väestön jälkikasvu saattaa tuottaa vanhemmilleen pettymyksen

    • Pohjanmaa oli vahvaa karja­maja-aluetta. A.O. Heikel kuvasi hirsisen, malkakattoisen karja­majan Maalahdella vuonna 1903.

      Historia ja perinne | Vielä sata vuotta sitten naiset muuttivat lehmien kanssa kesäksi tilan takamaille ‒ Pohjanmaa oli vahvaa karjamaja-aluetta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Kuusamon karhut
    dynamiittikalastus
    Lempäälä
    Maaseudun Tulevaisuus
    kotieläimet
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää