• Tiesitkö: Maailmassa on kieliä, joissa värejä ilmaistaan vain muutamalla sanalla – teollistuminen lisää niiden tarvetta yllättävästä syystä

    Ihmissilmä pystyy erottamaan jopa miljoonia värisävyjä.
    Tilaajalle
    Suomenkielinen, tai vaikkapa englanninkielinen, henkilö pärjää koko elämänsä ymmärtämällä vain 11 värisanaa.
    Suomenkielinen, tai vaikkapa englanninkielinen, henkilö pärjää koko elämänsä ymmärtämällä vain 11 värisanaa. Kuva: REIJO HAUKIA
    Lukemisto|Tekniikka
    7.1.202419:00
    Tuovi Mäkipere

    Taivas on syksyisen harmaa, mutta miksi emme määrittele harmaata sen tarkemmin? Onhan harmaudessa eroa sen mukaan, onko kyseessä lokakuun keskipäivä, jota harmaa pilviverho vain vähän himmentää, vai onko harmaus kaamoksen synkintä.

    Ihmissilmä erottaa toisistaan jopa miljoonia eri värisävyjä, mutta ihmiskielissä on hyvin rajallinen määrä sanoja eri väreille. Suomenkielinen, tai vaikkapa englanninkielinen, henkilö pärjää koko elämänsä ymmärtämällä vain 11 värisanaa: musta, valkoinen, punainen, keltainen, sininen, oranssi, vihreä, violetti, ruskea, harmaa ja pinkki.

    Jos sattuu olemaan vaikkapa kuvataiteilija tai sisustusarkkitehti, värisanavarasto kattaa sellaisetkin termit kuin turkoosi tai sinooperi, mutta tällöinkään käytössä ei ole kuin kolminumeroinen kattaus eri värisanoja.

    Eri kielissä on katsottu tarpeelliseksi nimetä hyvin erilainen määrä värejä. Esimerkiksi Papua-Uudessa-Guineassa puhutussa berinmon kielessä on viisi värisanaa ja Boliviassa puhutussa tsimanen kielessä vain kolme, eli musta, valkoinen ja punainen. Itse asiassa, jos kielessä on sanat vain kolmelle värille, ne ovat juuri nämä värit.

    Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mitä teollistuneempi yhteiskunta on kyseessä, sitä enemmän siellä puhuttu kieli sisältää termejä väreille. Ihmisillä on tapana antaa nimiä asioille, joista he haluavat puhua. Usein teollisia tuotteita erottaa vain väri.

    Ei olekaan sattumaa, että esimerkiksi uutuuspuhelimen kuoria myydään kullan ja ruusukullan värisinä – eihän tuotteilla ole oikeasti mitään muuta eroa kuin pieni sävyero.

    Lisää aiheesta
    • Majavan tekemää rakennelmaa ei saa purkaa missään päin Suomea enää lokakuun lopun jälkeen.

      Erä | Tiesitkö? Majavan rakentamaa patoa ei saa purkaa koska tahansa

      Tilaajalle
    • Kalastus on ikivanha kotimainen elinkeino, joten sana on vastustanut muiden kielien vaikutusta. Kuvassa Weke-katiskojen kehittäjä Veikko Hakala.

      Kulttuuri | Tiesitkö: Kaukainenkin esi-isä ymmärtäisi sanan ”kala” – monet arkipäiväiset sanat ovat ikivanhaa suomea

    • Koira läähättää viilentääkseen itseään. Jatkuva läähättäminen voi olla merkki esimerkiksi kivusta, stressistä tai sairaudesta, mikä vaatii eläinlääkärin arvion. Kuvan koira ei liity juttuun.

      Hyvinvointi | Tiesitkö: Hikoilu on ihmisen supervoima – eläinkunta viilentää itseään paljon kiusallisemmilla tavoilla

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle