Kolarissa kuolleilta löydettiin loinen, joka tarttuu usein kissasta – alkueläin voi ohjata ihmisen käyttäytymistä yllättävästi
Luonto on kehittänyt mitä erikoisempia tapoja, joilla loiset pystyvät leviämään. Työkalupakista löytyvät kutittaminen ja hypnoosimainen mielenhallinta.Tilaajalle
Vasemmalta päätäi, lude ja kihomato. Osa kuvista ei ole lääketieteellisiä vaan piirrosmaisia. Kuva: Anatomiam entozoorum illustrantes; John-Reynolds/Istockphoto; Wikipedia/Anatomiam entozoorum illustrantesKautta historian erilaiset ulko- ja sisäloiset ovat olleet ihmisten riesana. Vasta toisen maailmansodan jälkeen valistuksen lisääntyminen, hygienian ja elintason nousu ovat tehneet selvää suurimmasta osasta loisia.
Ulkoloisista tavataan edelleen Suomessa täitä, syyhypunkkia sekä luteita. Sisäloiset, kuten lapamato, ovat ihmisiltä lähes hävinneet, kertoo Helsingin yliopiston loistutkija ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo.
”Suurin osa sisäloisista välittyy ulosteen kautta, joten normaalilla käsihygienialla ja jätevesien käsittelyllä voidaan ehkäistä loisien leviäminen pitkälti”, kertoo Aivelo.
Tämä selittää, miksi viimeiset riesanamme olevat loiset esiintyvät lapsilla, joilla leikkien temmellyksessä tuppaa käsien pesu unohtua. Kihomato on tämän päivän Suomessa yleisin sisäloinen, johon moni lapsiperhe on joutunut tekemään tuttavuutta.
”Suurin osa sisäloisista välittyy ulosteen kautta, joten normaalilla käsihygienialla ja jätevesien käsittelyllä voidaan ehkäistä loisien leviäminen pitkälti.”
”Ihmisten loisten yleistyminen linkitetään yleensä maatalouden syntymiseen, ahtaampiin asuinoloihin, eläinten ja ulosteiden kanssa pelaamiseen. Kihomato on siitä ainutlaatuinen, että se on ollut yleinen jo metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa ja samoin pitänyt pintansa jälkiteollisessa maailmassa”, Aivelo selittää.
Naaraskihomadot asuvat suolistossa ja kömpivät esiin yön tullen. Ne kulkevat peräaukon suulle ja munivat aiheuttaen kutinaa. Unenpöpperöinen ihminen raapii takapuoltaan ja näin munat siirtyvät sormiin ja kynsien väliin.
Käsien kautta ne siirtyvät toiselle ihmiselle, joka taas käsillä syödessään saa toukat omaan suolistoonsa ja kierto jatkuu.
Mielenkiintoista on se, että loinen kutituksella ohjaa isäntäänsä toimimaan niin, että suvunjatko mahdollistuu. Aivelon mukaan ilmiö on eri muodoissaan yleinen loisilla.
Dramaattisimman esimerkin antaa lampaan maksamato, jonka elinkierto on monivaiheinen ja kiehtova. Maksamato voi myös tarttua ihmiseen, mutta tämä on erittäin harvinaista.
Maksamadon munat tulevat eläimen ulosteen mukana ulos, kuoriutuvat ja hakeutuvat ohikulkeviin kotiloihin loisimaan. Kotiloissa toukat saavat etanan erittämään muurahaisille hyvän hajuista limaa ulosteeseen, jonka mukana toukat jäävät maastoon uudelleen maahan.
”Muurahaiset syövät tätä limaa ja saavat sisäänsä suuren määrän toukkia. Kaksi toukkaa kulkeutuu muurahaisen aivoihin ja saa tämän käyttäytymään erikoisesti.”
”Loistartunnan saanut muurahainen kiipeää aamun sarastaessa heinänkorteen ja jää odottamaan paikoilleen, kunnes laiduntava eläin syö heinän ja näin loinen pääsee pääisäntäänsä.”
Toksoplasmoosi on maailmanlaajuisesti varsin yleinen loinen, ja joka viides yli 30-vuotias on saanut sen jossain elämän vaiheessa. Tartunta saadaan usein kissan ulosteen kautta.
Loisen kierto vaatii sen, että loista kantava eläin tulee syödyksi. Kissat saavat tartunnan yleensä jyrsijöistä.
”On arveltu, että toksoplasma saa jyrsijän käyttäytymään uhmakkaammin ja ottamaan riskejä, jolloin se tulee syödyksi helpommin. Saksassa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että liikenneonnettomuuksissa kuolleet ihmiset ovat kantaneet toksoplasmaa useammin kuin on sen esiintyvyys väestössä. Käyttäytymiskokeissa yhteyttä ei ole kuitenkaan kyetty todistamaan”, Aivelo kertoo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
