Millainen kynttilä kannattaa valita poltettavaksi? Mehiläisvahakynttilöitä mainostetaan omituisilla ilmanlaatuväitteillä
Tuoksukynttilöihin liittyy riskejä, vaikka niiden sisältämät hajusteet olisivat luontaisia.
Kun kynttilöitä halutaan polttaa paljon kerralla, on kiinnitettävä huomiota ilmanvaihtoon. Kuva: Sanne KatainenKynttilät ovat suomalaisille tärkeä osa joulua. Elävä tuli sopii kauniisti pimeään vuodenaikaan, mutta kynttilöiden polttaminen heikentää sisäilman laatua. Kaikki kynttilät muodostavat palaessaan jonkin verran nokea ja haitallisia orgaanisia yhdisteitä.
Mehiläisvahakynttilöistä esiintyy verkon artikkeleissa ja mainoksissa erikoisia tietoja. Niiden kehutaan palaessaan jopa ”puhdistavan ilmaa”. Aiheesta ei kuitenkaan ole löydettävissä puolueetonta, tutkittua tietoa edes kansainvälisistä lähteistä.
”Esimerkiksi Joutsen-merkityt kynttilät tutkitaan, että ne todella palavat puhtaammin ja siten aiheuttavat vähemmän päästöjä sisäilmaan. Toki mehiläisvaha on varmasti ekologinen raaka-aine, jolla on tietysti myös sinällään itseisarvoa”, Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs kertoo.
”Perinteisistä kynttilöistä kannattaa valita ympäristömerkillä merkitty kynttilä. Esimerkiksi juuri Joutsenmerkityillä kynttilöillä on tiukat vaatimukset nokipäästölle sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisille kemikaaleille."
Runsas kynttilänpoltto heikentää ilmanlaatua merkittävästi, jos ilmanvaihto ei ole kunnossa.
"Sitä voi verrata passiiviseen tupakointiin. Runsas kynttilöiden polttaminen sisällä voi altistaa erilaisille hengitysteiden ärsytysoireille kuten limaisuudelle, yskänärsytykselle ja hengenahdistukselle sekä nuhalle”, Ijäs jatkaa.
”Kynttilöiden poltto lisää myös riskiä sairastua hengitystieinfektioihin ja pahentaa hengityssairauksia. Erityisesti keuhkoahtaumatautia, astmaa sekä sydän- ja verenkiertotauteja sairastaville sekä pikkulapsille jatkuva kynttilöiden polttaminen voi aiheuttaa oireita ja terveyshaittaa.”
Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos kynttilä lepattaa.
”Nokeaminen on merkki epäpuhtaasta palamisesta, jolloin ilmaan vapautuu pienhiukkasten lisäksi myös esimerkiksi enemmän hiilimonoksidia eli häkää”, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Jere Heikkinen kertoo.
”Tällöin kynttilä kannattaa sammuttaa tai yrittää löytää sille sellainen paikka, missä se palaa tasaisemmin ilman ilmanvaihdon tai vedon vaikutusta”, Ijäs jatkaa.
”Kynttilöistä tuleviin päästöihin vaikuttaa palamisolosuhteiden ja ilmanvaihdon lisäksi myös kynttilän materiaali ja sydänlangan ominaisuudet. Kynttilän sydän ei saa olla liian pitkä. Jos lanka on liian paksu kynttilän halkaisijaan nähden niin kynttilä palaa liian isolla liekillä ja silloin pienhiukkasia voi päästä ilmaan enemmän. Silloin lankaa kannattaa lyhentää jolloin se voi myös vähentää kynttilän lepattamista.”
Kynttilä savuttaa yleensä viimeistään, kun sen sammuttaa. Kynttilän voi siirtää ulos puhallettavaksi, mutta joka tapauksessa kannattaa varmistaa, ettei sydän jää kytemään ja savuttamaan. Kynttilän sammutuksen jälkeen huone kannattaa tuulettaa.
Erityisen ongelmallisia ovat hajustetut kynttilät, joista on tullut valituksia myös Tukesille. Hajusteet voivat aiheuttaa esimerkiksi migreenejä mutta lisäksi vapauttaa palaessaan erityisen paljon pienhiukkasia.
”Luonnonmukaiset” hajusteet kynttilöissä tai huonetuoksuissa eivät välttämättä ole sen turvallisempia kuin keinotekoisetkaan, The Guardian kertoo. Esimerkiksi eteeriset öljyt ovat luonnollisia aromaattisia yhdisteitä mutta ilmaan vapautuessaan ne voivat muodostaa esimerkiksi formaldehydiä, joka on tunnettu syöpää aiheuttava aine.
Tuoksuja ei siis kannata käyttää tunkkaisten hajujen peittämiseen, sillä ne huonontavat sisäilman laatua entisestään.
The Guardian: Too many smelly candles? Here’s how scents impact the air quality in your home
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
