Erään poliittisen puolueen vuoksi kekrin juhlinta vähentyi, kertoo tutkija
1940-luvulla kaikki eivät kokeneet kekriä enää omaksi juhlakseen. Viime vuosikymmeninä kekrin juhliminen ilman poliittisia ulottuvuuksia on kuitenkin taas yleistynyt, kertoo uskontotieteen dosentti.Tilaajalle
Nauris voi näkyä yhä kekripöydässä. Kuvassa täytettyjä nauriita. Kuva: Sanne KatainenKekrin juhlinta Suomessa on vähentynyt. Kekri on suomalainen sadonkorjuujuhla, jonka varhaisimmat lähteet ulottuvat keskiajalle.
Uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom näkee selvän syyn kekrin suosion hiipumiseen.
”1940-luvulla kekri politisoitui, kun Maalaisliitto otti sen juhlapäiväkseen. Tämä vähensi kekrin asemaa koko kansan juhlana, koska kaikki eivät kokeneet sitä enää omakseen”, Sjöblom kertoo.
Viime vuosikymmeninä kekrin juhliminen ilman poliittisia ulottuvuuksia on kuitenkin taas yleistynyt.
Toinen mahdollinen syy kekrin suosion vähenemiseen on kaupungistuminen, koska kekri miellettiin ja mielletään yhä pääosin talonpoikaiskulttuuriin kuuluvaksi juhlaksi.
”Kaikki eivät kokeneet kekriä enää omakseen.”
Kekri ei ole virallinen juhlapäivä eikä myöskään kuulu kirkkovuoden kalenteriin.
Kekriä vietettiin joustavasti Mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välisenä ajankohtana. Juhlinnan ytimenä oli ylenpalttinen syöpöttely ja satokauden antimilla mässäily. Ruokaa ja juomaa saatettiin laittaa tarjolle myös kodin haltijoille ja vainajille. Kekriä on vietetty myös esimerkiksi hirvipeijaisten muodossa.
”Kurpitsa ei liity kekriin millään tavalla. Nauris on aikanaan ollut suomalaisten tärkein viljelykasvi. Nauriin on sittemmin korvannut peruna”, Sjöblom kuvaa.
- Osaston luetuimmat
